Helena Toivaisen työharjoittelukuulumisia Australiasta

16.3.2017


Saavuin Melbourneen 3.12 ja aloitin työharjoitteluni Melbourne Vicentre Swimming clubilla maanantaina 5.12.2016. Ensimmäisenä työpäivänäni pääsin mukaan valmentajapalaveriin, jossa käsiteltiin ensi kauden ryhmäjakoja sekä muita ajankohtaisia asioita. Yksi isoimmista asioista olivat State Championshipit, jotka alkoivat jo heti saman viikon lauantaina.

Age group State Championshipit uitiin kotihallissamme, Melbourne Swimming Aquatic Centerissä, jossa kilpailivat kaikki Victorian osavaltion uimarit alle 12-vuotiaista 18-vuotiaisiin. Kilpailut kestivät kuusi päivää ja hallilla oltiin aamusta iltaan. Tosin päivällä oli muutaman tunnin tauko, jonka kyllä useimmiten vietimme hallilla. Stateissa tehtäväni oli ensin katsoa kilpailun kulkua ja hoitaa juoksevia asioita, jos niitä ilmeni. Ensimmäisen päivän jälkeen aloin kuitenkin hoitamaan verra-allasta, joka oli toimiva tapa tutustua uimareihin. Alkuerät uitiin aamulla, A- ja B-finaalit illalla. Viimeisen päivän iltana vietettiin australialaiseen tapaan BBQ-ilta koko seuran kesken. Se kertoi jo paljon seurassa vallitsevasta yhteishengestä.

Tietysti etukäteen jännitti, miten osaan puhua englantia ja ymmärtäisinkö heidän aksenttiaan. Jännitys kuitenkin helpotti, kun pääsi seuraamaan harjoituksia ja valmentamaan. Pari ensimmäistä viikkoa meni harjoitteiden kirjaamiseen ylös ja opettelemiseen. Harjoitteissa on paljon samaa kuin Suomessa, mutta sain kuitenkin paljon uusia drillejä talteen. Ilmapiiri seurassa on avoin ja suvaitseva. Kaikki ymmärtävät, että olen harjoittelija ja ettei englanti ole äidinkieleni. Myös valmentajilta on tullut paljon tukea ja kertomuksia heidän ensimmäisistä valmennuksista uusissa seuroissa. En tiedä onko se australialainen tapa vai ovatko he vain ystävällisiä, mutta he jakavat kanssani aivan kaiken mitä lajista tietävät. Jokainen seuran valmentaja vastaa asiallisesti kysymyksiini ja on valmis opettamaan minua. Vastavuoroisesti olen myös jakanut suomalaisia harjoituksia ja drillejä.

Tammikuussa olin leirillä kolme viikkoa. Huikea mahdollisuus oppia uutta! Pääsin myös vetämään sen ensimmäisen oman harjoituksen. Samalla se oli ensimmäinen harjoitus aikuisille uimareille, sillä olen valmentanut 10-16-vuotiaita aikaisemmin. Oli ihanaa saada vastuuta ja palautetta. Itseluottamukseni kasvoi ja tunsin oloni paljon varmemmaksi. Täällä oppimiseni tapahtuu paljolti tilanteisiin heittäytymisen kautta. Yksi parhaista oppimiskokemuksistani oli kisaverran vetäminen olympiavoittajalle Mack Hortonille (Rio 2016 400vu). Olin pitämässä uimareille kisaverraa ja yleensä Mack tekee oman valmentajansa kanssa kaiken. Nyt Craig, Mackin valmentaja, olikin katsomassa toisen uimarin suoritusta ja minä vedin hänelle kisaverran. Totta kai jännitti, mutta hyvin meni. Jos minulle olisi vuosi sitten sanottu, että tulen vetämään olympiavoittajalle kisaverraa, en sitä olisi uskonut.

Olen todella kiitollinen joka ikisestä hetkestä täällä. Välillä itselleni on vaikeaa olla harjoittelija. Suomessa totuin tekemään päätöksiä, muutoksia sekä johtamaan valmennustoimintaa seurassa. Täällä olen oppimassa uutta, ja välillä vain tarkkailemassa. Kuitenkin olen saanut myös vastuuta ja päässyt vetämään harjoituksia ja toimimaan urheilijoiden kanssa. Seura jossa olen, osoittaa kiitollisuuttaa minusta joka päivä. He eivät tienneet yhtään mitä odottaa tulevan harjoittelijan kanssa, mutta ovat olleet todella onnellisia yhdestä auttavasta kädestä sekä uusista näkökulmista, joita olen heille antanut. Täytyy myöntää, että ensimmäiset kuukaudet olo on ollut kuin lomalla olisin ollut – niin rentoa meininkiä. Aamureenit klo 5:00 tuntuvat uudelta ja ihmeelliseltä, hah.

Suomen Valmentajat on myöntänyt koulutustukea Helena Toivaisen työharjoitteluun. Koulutustuki on mahdollinen kansainväliseen kouluttautumiseen vuoden jäsenyyden jälkeen. Lisätietoa koulutustuesta jäsenhuoneessa.