Historia

Vuosi 2015 on Suomen Valmentajien 40-vuotisjuhlavuosi

Valmentajien asialla vuodesta 1975

Ajatus kaikkien eri lajien valmentajien yhdistyksestä sai alkunsa Olympiakomitean valmennusseminaareissa, ensin syksyllä 1974 ja seuraavan kerran heti keväällä 1975. Yhdistyksen perustamisen valmistelun saivat tehtäväkseen Kalervo af Ursin, Kari Sinkkonen ja Reino Rinne. Valmisteltuaan asiaa kolmikko tapasi kesällä 1975 Seinäjoella Kalevan kisoissa.
Kisojen aikaan 20.7.1975 järjestetyssä kokouksessa allekirjoitettiin Suomen Valmentajat ry:n perustamissopimus.

Kalervo af Ursin oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat aikajärjestyksessä toimineet Kari Sinkkonen, Heikki Kantola, Matti Pulli, Erkka Westerlund, Jukka Lahtinen ja Pasi Sarkkinen. Kari Niemi-Nikkola on Suomen Valmentajat ry:n historian kahdeksas puheenjohtaja.

Valmentajien valmentaja, Kalevi "Kallu" Tuominen muistelee videolla Suomen Valmentajien perustamista ja kertoo myös yhdistyksen nykytoiminnasta.

Kaikkien valmentajien palvelujärjestöksi

Suomen Valmentajien toiminta on vuosien aikana muuttunut muutaman sadan valmentajan etuja ajavasta yhteisöstä kaikkien eri lajien ja 26 lajivalmentajayhteisön valtakunnalliseksi palvelujärjestöksi. Jäsenmäärä on moninkertaistunut ollen 2014 vuoden loppupuolella 3900. Jäsenkyselyn mukaan nykyisestä jäsenistöstä 73 prosenttia toimii seuroissa nuorten (9-16 -vuotiaiden) ohjaajina ja valmentajina.
Suomen Valmentajien toiminta ja valmentajakunnan yhteisöllisyys ovat lisääntyneet merkittävästi pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä. Samalla yhdistyksen rooli ja asema suomalaisessa urheiluelämässä on selkiytynyt.

Toiminnan huomattavan kehittymisen taustalla on yhdistyksen suunnitelmallinen kehitystyö. Muutokset ja kehitys näkyvät sekä taloudellisissa resursseissa, yhteistyökumppaneiden ja jäsenmäärän lisääntymisenä.  Toiminnan tehostuminen ja monipuolistuminen näkyvät myös lajiyhteisötyön tiivistymisenä ja yhteisöjen määrän kasvuna.

Yhdistyksen ensimmäinen strategia tehtiin vuosiksi 1999-2002. Noiden vuosien jälkeen jäsenkunta on kuitenkin laajentunut kattaen nykyisin lähes kaikkien lajien valmentajayhdistykset aina isoista yhdistyksistä yksittäisiin pienten lajien valmentajayhdistyksiin. Jäsenmäärän suuruus ja monipuolisuus vaatii yhdistyksen toiminnalta entistä enemmän johdonmukaisuutta ja tavoitteellisuutta.

Valmentajien osaamisen ytimessä

Suomen Valmentajat on aktiivinen toimija Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistyössä. Yhdistyksellä on edustus VOK-strategia- ja johtoryhmissä sekä operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi yhdistys tuottaa sidos- ja taustaryhmille valmentamiseen ja sen toimintaympäristöön liittyviä selvityksiä.

Vuonna 2002 tehtiin selvitys valmentajan ammatista (Valmentaminen Ammattina Suomessa), joka johti myöhemmin samana vuonna Suomen Ammattivalmentajayhdistyksen SAVALin perustamiseen.

Toinen selvitys käsitteli valmentajakoulutuksen nykytilaa. Selvitys valmistui 2004 syksyllä, ja johti Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistyön (VOK) käynnistämiseen. VOK -johtoryhmässä ovat Suomen Valmentajien lisäksi Suomen Liikunta ja Urheilu, Nuori Suomi, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Kuntoliikuntaliitto.

Edellä mainittujen taustayhteisöjen yhteisen näkemyksen ja sopimuksen pohjalta tehtiin esitys OPM:lle valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistoimista. VOK:n yksiselitteisenä tehtävänä on kehittää, selkeyttää suomalaista valmentaja- ja ohjaajakoulutusta sekä tarjota tukea lajiliittojen valmentajakoulutuksen kehittämistä yhteisten lähtökohtien kautta.
Suomen Valmentajien rooli VOK–työssä on vastuu valmentajien jatko- ja täydennyskoulutuksen koordinoinnista, kehittämisestä ja osittain sen toteuttamisesta.

Linjakas toiminta ja talous

Suomen Valmentajien toiminta ja valmentajakunnan yhteisöllisyys ovat lisääntyneet merkittävästi pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä. Samalla yhdistyksen rooli ja asema on selkiytynyt ja merkitys vahvistunut suomalaisessa urheiluelämässä.

Voimakas toimintatapojen linjaus näkyy taloudellisissa resursseissa, yhteistyökumppaneiden määrässä, Opetusministeriön tuessa sekä jäsenmäärän ja lajiyhdistys ja -kerhoyhteistyön tiivistymisenä ja määrällisenä kehittymisenä. Yhdistys tuottaa lajiyhteisöille heidän toimintaansa helpottavia ja auttavia palveluita. Ne löytyvät sekä toimintasuunnitelmasta että tämän sivuston kohdasta jäsenyys.

Kehittämishankkeet ja uusi strategia

Toiminnan voimakkaan kehittymisen taustalla on yhdistyksen pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitystyö. Yhdistys teki ensimmäisen toiminnan kehittämissuunnitelman vuonna 1998. Vuosille 1999-2002 tehty ohjelma toteutui kaikkien keskeisten asioiden osalta.

Vuonna 2003 hallitus valmisteli kehitysohjelman vuosille 2004-2007.  Uutta ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan vuoden 2004 alusta. Kehitysohjelmassa keskeisiksi kehittämiskohdiksi on nostettu seuraavat neljä asiakokonaisuutta:

  • suomalaisen valmennuksen laadun parantaminen,
  • valmentajakoulutusjärjestelmän kehittymiseen vaikuttaminen,
  • valmentajien edunvalvonta ja arvostuksen parantaminen,
  • valmentajien yhteisöllisyyden lisääminen. 

Valmentajien toimintaympäristöön liittyvä kehityshanke toteutettiin OPM:n erillisrahoituksen turvin vuoden 2006 lopulla. Yhdistys on hyödyntänyt selvityksen tuloksia omaa koulutustaan kehitettäessä.

Yhdistyksen toiminnan kehittyessä ja monipuolistuessa Suomen Valmentajat ry:n perustoiminta on muuttunut. Niinpä yhdistyksen toimisto on mukautunut uusiin haasteisiin. Nykyisin toimisto ja sen henkilökunta on kaikkien suomalaisten valmentajien ja lajiyhteisöjen toimintaa tukeva ja kehittävä palveluorganisaatio, josta valmentajat saavat:

  • koulutusta,
  • tietoa koulutuksesta,
  • koulutusmateriaaleista,
  • tutkimuksista sekä voivat verkostoitua ja
  • saada apua yhteydenpitoon. 

Edellä esiteltyä taustaa vasten hallitus aloitti visioon ja arvoihin pohjautuvan strategian rakentamisen syksyllä 2005 ja kevätkokous 2006 hyväksyi strategian yhdistyksen lähivuosien toiminnalliseksi linjaukseksi.

Sittemmin strategiaa on päivitetty säännöllisesti. Nykyinen strategia on voimassa 2020 saakka.