Kouluttautuminen haasteena ulkomaalaistaustaisilla valmentajilla

14.12.2020

Suomen Valmentajat järjesti vuonna 2019 Ulkomaalaistaustaisten Urheilijasta valmentajaksi (ULURVA) -koulutuksen Opetushallituksen kotouttamisen edistämiseen myöntämän valtionavustuksen avulla. Koulutuksesta saadut kokemukset osoittivat, että ulkomaalaistaustaisilla entisillä urheilijoilla on paljon annettavaa suomalaiseen urheiluvalmennukseen, mutta suomen kielen taitamattomuus rajaa valmentajaksi kouluttautumismahdollisuuksia.

Tiia Hautala Varalasta kouluttamassa ULURVAlla kesällä 2019.

ULURVA-koulutuksesta valmistui 14 henkilöä, jotka edustivat yhdeksää eri lajia ja 13 eri kansallisuustaustaa. Kyseessä oli Suomen Valmentajien kaikkien aikojen monikulttuurisin koulutusryhmä. Osallistujat olivat kiitollisia koulutuksesta ja koulutus sai hyvät arvioinnit.

ULURVA-koulutus osoitti, että tarvetta räätälöidylle koulutukselle ja tuelle on. Osallistujien näkökulmasta haasteellista Suomessa on se, ettei valmentajaksi kouluttautumismahdollisuuksia ole juurikaan muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi, etenkään ammatillisen koulutuksen osalta. Esimerkiksi valmentajan ammattitutkinnon suorittaminen on mahdollista vain virallisilla kotimaisilla kielillä.

Osallistujilta saadun palautteen pohjalta suomen kielen taitamattomuus rajoittaa itse valmennustyötä vain hieman. Muu valmennusosaaminen, kuten läsnäolo, ryhmänhallinta ja kyky nähdä olennaisuuksia, ovat kielitaitoa merkittävämpiä asioita. Suomessa urheilutoimintaan osallistuvilla on hyvä englannin kielen taito, joten valmennustilanteissa englannin kielen käyttäminen on pääosin luontevaa. Pitkään Suomessa olleilla ulkomaalaistaustaisilla on jo varsin hyvin Suomen kielen osaamista, muttei välttämättä uskallusta ottaa sitä käyttöön.

Kotoutumisen näkökulmasta keskeistä on, että ulkomaalaistaustaiset valmentajiksi pyrkivät entiset urheilijat oppivat tuntemaan suomalaisen urheilujärjestelmän ja saavat luotua verkostoja. Osa osallistujista koki, että esimerkiksi suomalaiseen seuratoimintaan on vaikea päästä valmentajana mukaan.

Koulutusprosessin aikana kävi ilmi, että ulkomaalaistaustaisilla entisillä urheilijoilla on suomalaisiin verrattuna erilaista osaamista. Monikulttuurisuus on jatkuvasti lisääntynyt suomalaisessa urheilussa ja monikulttuuriselle osaamiselle on tarvetta moninaistuvassa valmennusympäristössä. Eri kulttuuritaustaiset valmentajat voivat antaa vertaistukea maahanmuuttajille, niin valmentajille kuin urheilijoillekin. 

Koulutus toteutui suunnitellusti ja oli hankkeena erittäin onnistunut, vaikka haasteitakin oli.

- ULURVA palveli Suomen Valmentajien toiminnassa kielellisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämistä ja antoi arvokasta osaamista jatkoa varten. Hankkeen onnistumisiin on luettava myös se, että sen avulla on saatu hienosti näkyvyyttä ulkomaalaistaustaisten valmentajien tilanteelle. Haastetta koulutuksessa toi se, että osallistujat olivat urheilutaustaltaan aikaisempia vastaavia koulutusryhmiä heterogeenisempia. Myös osallistujien tavoittaminen koulutukseen oli työlästä, tiivistää Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen.

Koulutuksen käytännön toteuttajatahon Varalan urheiluopiston näkökulmasta hanke oli myös erittäin positiivinen kokemus.

- Luennoitsijoiden motivaatio opettaa vieraalla kielellä oli korkealla tasolla. Myös hankkeessa tehtyjä tuotoksia voidaan hyödyntää jatkossakin, kertoo Varalan urheiluopiston valmennuksen kehittäjä Pekka Rindell.

Suomen Valmentajat sai opetusministeriöltä juuri päättyneessä haussa erillisavustuksen kulttuurisen ja kielellisen yhdenvertaisuuden edistämiseen lasten ja nuorten valmennuksessa Suomessa. ULURVAsta saadut kokemukset toimivat hyvänä pohjana uudelle hankkeelle, jossa lisätään kulttuurien ymmärrystä urheilutoiminnassa sekä koulutetaan ulkomaalaistaustaisia urheilijoita valmentajiksi ja ulkomaalaistaustaisia valmentajia mentoreiksi. Hankkeen toimet toteutetaan vuonna 2021.