Miten kehittää valmentajien osaamista?

Osaavat valmentajat ovat toiminnan perusta. On tärkeää, että seurojen toiminnassa mahdollistetaan valmentajien jatkuva kehittäminen arjen valmennustyössä ja tuetaan mahdollisuuksia osallistua valmentajakoulutuksiin. Parhaimmillaan näistä muodostuu toisiansa tukeva kehys, jossa koulutuksissa omaksuttua tietotaitoa voi soveltaa valmentamisen käytäntöihin. Valmentaminen on paljon enemmän kuin vain lajin teknisten ja taktisten asioiden tuntemista, ja valmentamiseen sisältyvien monien eri osa-alueiden omaksuminen vaatii aikaa. Valmentajan ja urheilijan välinen suhde on ennen kaikkea ihmissuhde, jossa vuorovaikutus, ihmistuntemus ja ihmissuhdetaidot ovat merkittävässä roolissa.

Valmentajien toiminnassa on kyse jatkuvasta oppimisesta, itsensä kehittämisestä ja oman toiminnan arvioimisesta. Seuroilla on merkittävä rooli valmentajien osaamisen tukemisessa kaikilla eri valmennuksen tasoilla. Valmennuksen tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että valmentajilla on samanlaiset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Osallistumismaksujen resurssit, kuten rahallinen tuki, on oltava yhtenäisiä kaikille. Lisäksi koulutusten suunnittelun perusteet tulee luoda valmentajien omien motiivien mukaisesti. Tämä edellyttää avointa vuorovaikutusta valmentajien toiveista, tarpeista ja suunnitelmista. 

Valmentajaksi ryhtymiseen ja valmentajana kehittymiseen löytyy erilaisia syitä ja motivaatiotekijöitä. Jokainen valmentaja kantaa mukanaan aikaisempia kokemuksia niin urheilusta kuin sen ulkopuolelta. Näiden lisäksi valmentajilla on henkilökohtaisia arvopohjaisia näkemyksiä siitä, mikä urheilussa on merkityksellistä ja mihin asioihin haluaa kiinnittää huomiota. Näiden ymmärtäminen edesauttaa mieluisan valmennusryhmän löytymistä ja tukee omien arvojen mukaisen valmennustavan löytymistä.   

Motivaatiota kuvataan sisäiseksi, kun itse tekeminen antaa iloa ja luo merkitystä. Valmennukseen liittyvät sisäisen motivaation tekijät koostuvat muun muassa sosiaalisista tekijöistä, oppimiseen ja kehittymiseen liittyvistä seikoista ja/tai urheilusta itsestään. 

Valmentamisen sisäisiä motivaatiotekijöitä ovat esimerkiksi:

  • pääsee auttamaan urheilijoita kehittymään ja näkee osaamisen kehittymisen

  • on mahdollisuus toimia yhdessä urheilijoiden kanssa sekä vahvistaa heidän kuulumisen tunnettaan 

  • on tunne siitä, että omat henkilökohtaiset taidot kehittyvät

  • valmentaminen mahdollistaa jatkamisen itselleen tärkeän urheilulajin parissa 

  • voi tukea urheiluseuran toimintaa ja antaa takaisin yhteisölle, jossa on urheillut tai harrastuksen aikana on saanut kipinän liikkumiseen. 

Ulkoinen motivaatio perustuu tavoitteellisesta toiminnasta saatavaan palkintoon tai tulokseen. Ne liittyvät tulostavoitteisiin, saavutuksiin ja lajin kehittymiseen. Alla olevat valmentamisen motivaatiotekijät ovat ulkoisia silloin, kun niihin liittyy oman aseman korostaminen, palkintojen tavoittelu, meriittien saavuttaminen tai pakon edessä toimiminen:

  • saavuttaa mahdollisimman paljon mitaleita ja menestystä 

  • tehdä lajia tunnetummaksi liiketoimintana

  • valmentaminen oman lapsen menestymisen saavuttamiseksi 

  • valmentamisesta saatu palkkio.

Osaamisen kehittyminen mahdollistuu seuratoiminnan arjessa. Muun muassa apuvalmentajana toimiminen tarjoaa matalan kynnyksen tutustua valmentamiseen. Valmentamisen taitojen kehittäminen apuvalmentajana auttaa tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja lisää varmuutta valmentajana. Muiden valmentajien seuraaminen tuo tietoa, kokemusta ja verkostoja.  

Sukupuolella ei ole todettu olevan vaikutusta valmentajan osaamiseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että naiset ovat tyypillisesti hyvin kriittisiä omaa toimintaansa kohtaan ja aliarvoivat omaa osaamistaan. Osoita arvostustasi ja kysy aktiivisesti kiinnostusta osallistua koulutuksiin! Valmentajakoulutuksiin osallistuminen ja sitä kautta pätevyyden osoittaminen tukee valmentajan osaamisen kehittymistä. Koulutusten kautta kokee saavuttaneensa aina jonkun tason, ja se tukee itseluottamuksen kehittymistä. Sertifikaatti tuo itseluottamusta ja se osoittaa osaamisen tason myös muille valmentajille ja urheilijoille. 

Yksi este koulutuksiin osallistumiselle voi olla se, että joutuu osallistumaan ainoana ryhmänsä edustajana. Kun naisia osallistuu enemmän, saa vertaistukea toisilta. Kamppailulajien Valmentaa kuin nainen -hankkeessa kannustettiin naisia osallistumaan valmentajakoulutuksiin antamalla rahallinen koulutustuki. Kahden vuoden aikana lajiliittojen 1. –3. tason koulutuksiin osallistui yhteensä 67 naista.

Valmentajat kokevat olevansa arvostettuja, kun heidän asemansa on tunnustettu. Valmentajien arvostuksen osoittaminen ja heidän huomioiminen edesauttaa valmentajien pysymistä mukana seuratoiminnassa. Arvostukseen liittyvät toimintamallit, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä häirintää ja/tai epäasiallista kohtelua sekä luoda käytänteitä siihen puuttumiseksi.

Valmentavien naisten kokemukset viittaavat siihen, että he kokevat tarvetta todentaa valmentajaosaamista. He eivät koe saavansa arvostusta (mies)valmentajilta ennen kuin he ovat osoittaneet riittävällä tasolla pätevyytensä valmentajina. Tämän vuoksi urheilussa tulee edistää valmennuskulttuuria, jossa kaikkia valmentajia arvostetaan yhtä paljon sukupuolesta riippumatta. Valmentajana olevan naisen ei pitäisi joutua todistamaan osaamistaan kunnioittamisen ja arvostamisen saamiseksi.

Valmentajien tasa-arvon edistäminen tarvitsee naisten valmentamisen puolestapuhujia. Päättävissä asemissa olevien tai muuten lajin parissa tunnettujen ja arvostettujen henkilöiden on tärkeää puhua naisvalmentajien puolesta ja nostaa valmentavia naisia esille. 

Lisäksi arvostukseen liittyvät käytössä olevat resurssit. On tärkeää, että seura huolehtii tasa-arvoisista resursseista miesten ja naisten osalta. Resursseilla tarkoitetaan esimerkiksi valmennuksessa mukana olevia toimihenkilöitä (kuten huoltajat, joukkueenjohtajat tai fysioterapeutit), valmentajia, harjoitusvuoroja ja -tiloja ja välineitä. Lisäksi se viittaa urheiluun ja valmentamiseen osoitettujen rahallisten tukien yhdenmukaisuuteen.

Näillä toimenpiteillä voit edistää valmentajien kouluttautumista, osaamisen kehittämistä ja kiittämisen kulttuuria seurassanne. Valitse toimenpiteistä teidän seurallenne sopivat.

1. Käy seuran valmentajien kanssa henkilökohtaiset keskustelut valmentamisen motivaatiotekijöistä.

Suora kontakti valmentajiin on korvaamaton, sillä sen avulla voi ymmärtää paremmin valmentajien tilannetta, tuen tarvetta ja kehitystarpeita. 

2. Tee valmentajien kanssa kirjallinen osaamisen kehittämisen suunnitelma. 

Henkilökohtainen kehityssuunnitelma saa valmentajat tuntemaan olevansa arvostettuja ja tuettuja. Aktiivisen kommunikoinnin kautta valmentaja saa tietoa organisaatiossa tapahtuvasta kehityksestä ja valmennustehtävissä olevista mahdollisuuksista. Voit käyttää hyödyksesi ladattavaa excel-taulokkoa, johon on tehty kahdelle välilehdelle malliksi sarakkeet nykyisen osaamisen arvioimiseksi ja kehittymissuunnitelman tekemiseksi. Lataa suunnitelma. Kehittymissuunnitelmassa arvioidaan osaamista ja kehittymistarpeita suomalaisen valmennusosaamisen mallin mukaisesti.

3. Kirjaa kaikkien valmentajien ja muiden seuratoimijoiden koulutukset koko seuran koulutussuunnitelmaan.

Voit käyttää avuksesi word-lomaketta tai vuosikelloa pp-diassa.

4. Kiitä ja kannustakaa valmentajia läpi vuoden.

On tärkeää, että seura huomioi ja palkitsee julkisesti valmentajaa hänen tekemästään arvokkaasta työstä sekä hänen kehittymisestään valmentajauralla. Huomioida ja palkita voi esim. seuraavilla tavoilla: arjessa kiittäminen, koulutuksesta valmistumisen huomiointi, nimitykset eri luottamustehtäviin, ansiomerkit ja muut palkitsemiset. Katso esimerkit Suomen Valmentajien kunniagalleriasta, Vuoden valmentajasta ja Kuukauden valmentajasta

5. Luo puolesta puhumisen kulttuuri.

Tällä hetkellä miehet ovat enemmistö sekä valmentajissa että päättävissä asemassa olevissa useimmissa lajeissa ja siksi heillä on myös tärkeä rooli naisten valmennuksen edistämisessä. He voivat esimerkiksi puhua kannustavasti valmentajaksi ryhtymisestä

  • urheilijoilleen, joita valmentavat

  • valmentaviensa lasten äideille

  • naisille, jotka toimivat heidän sosiaalisessa ympäristössään.