Perustietoa tasa-arvosta

Liikuntalain tavoitteena on edistää:

1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa;

2) väestön hyvinvointia ja terveyttä;

3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista;

4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä;

5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta;

6) huippu-urheilua;

7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä

8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Lajiliiton valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon liiton toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä se, miten liitto edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä noudattaa liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä säännöksiä.

Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa:

1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella;

2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä;

3) eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, eikä se ole syrjintää.

Normit syntyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja niillä saattaa olla pitkä historiallinen ulottuvuus. Normit muuuttuvat pikku hiljaa ajan kuluessa yhdessä yhteiskunnan muutoksen kanssa. Normitietoisuus tarkoittaa sitä, että tiedostetaan olemassa olevat normit ja tavat, joilla normeja luodaan ja ylläpidetään. Normeja tiedostamalla on mahdollista analysoida, miten ne vaikuttavat yhdessä muiden normien kanssa. Normitietoinen urheilu tarkoittaa normien tiedostamista: mitkä normit esiintyvät yleisesti urheilussa, omassa urheilulajissa ja mitkä etuoikeudet ja/tai rajoitteet ovat olemassa urheilijoille ja valmentajille. Normit voivat vaikuttaa lajikulttuurissa tehtäviin päätöksiin siitä, kenen katsotaan kuuluvan joukkoon: kuka saa itsestään selvän paikan urheilussa. Näitä rakenteita ylläpitävät sekä miehet että naiset. Ne myös periytyvät herkästi seuraavalle sukupolvelle, mikäli niitä ylläpidetään. Tasa-arvotyön tavoite on valaista ja rikkoa normijärjestelmää. He, joilla on etuoikeutettu asema, ovat avainasemassa muutoksen eteenpäin viemisessä.

Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Huolimatta siitä, onko stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään edustamansa ryhmän jäsenenä, ei yksilönä. Stereotypiat voivat vaikuttaa siihen, mitkä urheilulajit nähdään sopivina miehille tai naisille.

Tämä sivusto on tuotettu Suomen Valmentajien johtamassa Valmentaa kuin nainen -hankkeessa. Hanke on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuosien 2013–2023 aikana hankkeessa on ollut mukana 26 lajiliittoa. Eri hankelajien ja lajiliittojen lisäksi taustaorganisaatioina ovat olleet Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.

Valmentaa kuin nainen -hanketta toteutettiin palloilulajeissa vuosina 2013–2019. Hankkeen loppuvaiheessa lajeista mukana olivat jalkapallo, käsipallo, ringette, salibandy, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, rugby, ultimate ja vammaisurheilun palloilulajit. Hankkeen tulokset ja kokemukset osoittavat, että valmennuksen tasa-arvoon voi vaikuttaa määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä:

hanke antoi tukea osallistujien urapolkuihin
hankkeen toimenpiteet vaikuttivat naisten valmentajamäärien kasvuun etenkin maajoukkuetoiminnoissa
lajiliiton aktiivisuudella oli merkitystä: pisimpään ja aktiivisimmin mukana olleissa lajeissa muutokset olivat suurimpia
koko hankkeen ajan osallistujien palaute oli äärimmäisen positiivista niin hankkeen kokonaisuudesta kuin yksittäisistä toimenpiteistäkin
vaikutuksia saatiin aikaiseksi muun muassa tapaamisten, koulutusten ja mentoroinnin kautta.

Palloilulajien hanke oli suunnannäyttäjä ja käynnistämässä lumipalloefektiä, joka vauhdittaa urheilun tasa-arvoa. Useat johtamiseen liittyvät tasa-arvoteot Suomen Olympiakomitean piirissä ovat saaneet alkusysäyksen Valmentaa kuin nainen -hankkeesta. Hankkeen aikana myös Yle on tehnyt tasa-arvolupauksen, jossa nimenomaan on lisätty palloilulajien näkyvyyttä naisten osalta. Hankkeen hyvän maineen ansiosta on päästy vaikuttamaan myös kansainvälisiin foorumeihin.

Kamppailulajien hankkeessa vuosina 2020–2021 mukana olivat judo, karate, muaythai, miekkailu- ja 5-ottelu, nyrkkeily, paini, painonnosto, taekwondo ja taido.

hanke onnistui yli odotusten
tiiviin, hyvin suunnitellun ja organisoidun hankkeen aikana saavutettiin merkittäviä vaikutuksia naisten osallistumisessa lajiliittojen valmentajakoulutuksiin
kahden vuoden aikana hankelajeista osallistui yhteensä 67 naista eri tason koulutuksiin
kamppailulajiliitot olivat aktiivisesti mukana edistämässä hankkeen toimenpiteitä
mentorointiryhmät olivat merkittävässä roolissa tukemassa naisten valmentajapolkuja ja rohkaisemassa vaativampiin valmennustehtäviin tarttumisessa

Vuosina 2022–2023 mailapeleistä hankkeessa mukana ovat padel, pöytätennis, sulkapallo, squash ja tennis. Hankkeessa on jatkettu aikaisempien hankevuosien aikana hyväksi todettuja toimenpiteitä. Niiden lisäksi uutena toimenpiteenä on järjestetty seurailtoja, joiden kautta valmennuksen tasa-arvotyötä viedään seuraympäristöön. Seurailtojen tavoitteena on tukea nykyisiä naisia ja kannustaa lähtemään valmentajan polulle. Toinen kokonaan uusi toimenpide mailapelien hankkeessa on lajiasiantuntijoiden ryhmä, joka auttaa ja tukee toimenpiteiden jalkauttamista lajien toimintaympäristöihin.

Lue lisää Valmentaa kuin nainen -hankkeesta.

Katso tallenne vuonna 2023 pidetystä 10-vuotisjuhlaseminaarista

Tutustu raporttiin palloilu- ja kamppailulajien hankkeiden vaikuttavuudesta

Suomen Valmentajat tuotti vuonna 2021 Valmentajan päivän 25.9. ennakkoviestintään someaineistoja, joissa tuotiin esiin suomalaisen valmentajuuden faktoja. Faktojen kokoamisessa lähteenä käytettiin etenkin KIHU:n julkaisemaa Valmentajakysely 2019 -raporttia. Osittain faktat sisälsivät myös valistuneita arvioita nykytilanteesta. Yksi faktoista kertoi, että "Urheiluvalmentajista noin 70 % on miehiä ja 30 % naisia". Tätä pidetään kaikkien valmentajien osalta nykytilanteena. Lajikohtaiset erot ovat suuria.

Valmentaa kuin nainen -hankkeen aikana lajiliitoille suunnattujen kyselyiden mukaan palloilulajeissa naisten osuus valmentajissa oli loppuraportin mukaan vuonna 2019 naisten pääsarjatasoilla 20,7 %, naisten maajoukkueissa 25 % ja tyttöjen maajoukkueissa 45,2 %. Kaikki nämä osuudet kasvoivat hankkeen aikana. Miesten maajoukkueissa ei ollut hankkeen päättyessä yhtään naista valmentajana. Naisvalmentajien osuus hankelajeissa yhteensä arvioitiin olevan noin 15 % hankkeen päättyessä. Kamppailulajeissa vuonna 2021 ohjaajista 32 %, valmentajista 20 % ja kilpavalmentajista 15 % oli naisia. Maajoukkuetasolla naisten osuus päävalmentajina aikuisten maajoukkueissa oli 14 % ja nuorten maajoukkuetasolla 36 %. Miesten ja poikien maajoukkueissa ei ollut yhtään naista päävalmentajana.

Valmentajien kokonaismäärää ja sukupuolijakaumaa voi tarkastella myös järjestäytymisen perusteella. Suomen Valmentajat ry on vuonna 1975 perustettu yhdistys, jonka toiminnan tarkoitus on urheiluvalmennuksen ja -valmentajuuden kehittäminen Suomessa. Jäseneksi voi liittyä jokainen urheiluvalmennuksen parissa toimiva henkilö tai yhteisö. Vuonna 2020 Suomen Valmentajien kokonaisjäsenmäärä oli 3738 jäsentä, joista yhteisöjäseniä (myöh. organisaatiojäseniä) oli 103. Naisten osuus henkilöjäsenistä oli hieman yli 33 %. 20–35-vuotiaista jäsenistä suurempi osuus oli naisia (59,3 %). Koko jäsenistöstä kyseiseen ikäluokkaan kuului 13,3 %. Jäsenmäärä on pysynyt pitkään varsin samana, mutta naisten osuus jäsenistössä on kasvanut.

Suomen Ammattivalmentajat ry (SAVAL) on valmentajien palvelu- ja edunvalvontajärjestö, joka on osa akavalaista Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA ry:tä (kevääseen 2023 saakka Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY). Yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä vuonna 2021 on 1191 henkilöä, joista naisia oli 340 ja miehiä 851. Naisten osuus kaikista jäsenistä on kasvanut vuoteen 2016 verrattuna kahdella prosenttiyksiköllä 27 %:stä 29 %:iin. SAVALin jäsenmäärä on kasvanut vuosien 2016–2021 aikana 244 henkilöllä. Uusista jäsenistä naisia on 85 ja miehiä 159 henkilöä.

Tilastokeskuksen tietokannan mukaan Liikunnan ammattitutkinnon, valmennuksen erikoistumisalan (VAT) suoritti vuosina 2016-2021 yhteensä 1544 henkilöä. Tutkintoja suorittaneista 48 % oli naisia.

Päivi Aalto-Nevalaisen "Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla" (2018) osoitti, että kolmannella sektorilla liikuntajohtajina toimivien miesten bruttotulot ovat keskimäärin noin 960 euroa kuukaudessa suuremmat naisten tuloihin verrattuna. Naisten tulot olivat 83 % liikuntajohtajina toimivien miesten tuloista. Julkisella sektorilla liikuntajohtajina toimivien miesten ja naisten bruttotulojen välinen tuloero oli pienempi ja naisten palkka oli n. 95 % miesten palkasta. Nevalaisen tutkimus osoitti, että tasa-arvoisen uramenestyksen kannalta keskeisiä ongelmia ovat erot koulutuksessa ja palkoissa. Naiset liikuntajohtajina ovat miehiin verrattuna keskimäärin korkeammin koulutettuja, mutta saavat siitä huolimatta yleensä vähemmän palkkaa. Muita keskeisiä ongelmia ovat naisten keskimäärin korkeampi kotitöiden ja urakatkojen määrä sekä naisten hyötyminen tehdyistä työtunneista, koulutuksesta, verkostoitumisaktiivisuudesta ja kolmannella sektorilla työskentelystä palkassa miehiä vähemmän. Tasa-arvon kannalta haasteellista liikuntajohtajien uramenestyksessä on mahdollisuuksien (uramenestystekijöiden) ja lopputulosten (uramenestyksen) suhteen. Naisten menestyminen liikunta-alan johtamisurilla vaatii siis miesten menestymistä enemmän ponnisteluja.

Internetsivut ja muut lähteet

Meidän Urheilu

OlympiaCast: aiheena tasa-arvo urheiluyhteisössä – vieraina Tarja Krum ja Vilja Sipilä

Teflon -testi

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL: Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL: Tasa-arvokoulutus toimittajille ja viestijöille

Urheiljasta Valmentajaksi koulutus

Valmentajalla on väliä-kampanja

Kansainväliset suositukset, tutkimukset ja lähdemateriaalit

Canadian Women & Sport

He for she

Helsinki Brighton IWG -suositukset