Monipuolisesta liikunnasta painonnostoon

Lapsuudessa ja nuoruudessa Juha Kukkonen harrasti monipuolisesti eri lajeja, kuten jääkiekkoa, jalkapalloa, salibandya, painia ja yleisurheilua. Kaikki vapaa-aika kului urheillessa, kuten tuohon aikaan oli tavallista.

Kukkosen tie painonnoston pariin alkoi 13-vuotiaana Keravan Bodonoksen punttikoulusta.

- Nähtiin kaverin kanssa ilmoitus paikallislehdestä ja mentiin katsomaan mikä homma. Siitä se lähti.

Ensimmäistä kertaa Kukkonen kilpaili painonnostossa vuonna 1990, ja kilpaura kesti 25 vuotta. Kukkonen saavutti urallaan kaksi Suomen mestaruutta. Viimeisen kerran hän kilpaili noin kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen hän on keskittynyt valmennustyöhön.

Ensimmäinen askel kohti yhteistyötä

Janette Ylisoinin isä on harrastanut voimailua pitkään ja käynyt samalla salilla kuin Kukkonen. Pienestä pitäen Janette kulki toisinaan isänsä mukana salilla. Kun aloitteleville tarkoitettu punttikoulu käynnistyi syksyllä 2016, Kukkonen kysyi Janetten isältä, tulisiko tyttö mukaan toimintaan. Tuolloin mukaan tuli Janetten isoveli, sillä isä ei antanut Janetten vielä aloittaa harjoittelua.

Punttikoulun päätteeksi järjestettiin leikkimielinen kilpailu, jota Janette tuli seuraamaan. Tapahtuman aikana tyttö kertoi haluavansa itsekin kilpailla.

- Janette aloitti painonnoston kilpailemalla. Pidin hänelle noin puolen tunnin mittaisen harjoitussession juuri ennen kilpailua ja opetin lajin säännöt pääpiirteittäin. Ensimmäisessä kilpailussaan hän tempaisi muistaakseni 11 kiloa ja työnsi 14 kiloa. Tämän jälkeen hän alkoi harjoitella säännöllisesti kolme kertaa viikossa.

Yhteistyö on kestänyt nyt lähes kymmenen vuotta. Kukkonen näki Ylisoinissa potentiaalia jo varhain.

- Eihän noin nuoresta voi vielä sanoa varmasti, mihin asti rahkeet riittävät. Uskoin kuitenkin, että hänellä voisi olla edellytyksiä pitkälle, koska hänellä oli siihen sopivia ominaisuuksia.

Kohti huippua pitkäjänteisellä työllä

Valmentamisessa suurimmat tunteet syntyvät kilpailutilanteissa, joissa urheilijan onnistuminen palkitsee myös valmentajan pitkäjänteisen työn. Painonnosto on lajina äärimmäisen herkkä, ja onnistuminen vaatii fyysisen kunnon lisäksi myös monien pienien asioiden loksahtamista kohdalleen oikealla hetkellä.

- Se, kun urheilija onnistuu, on todella palkitsevaa. Kilpailut ovat aina jännittäviä myös valmentajan näkökulmasta, ja jännityksen purkautuminen onnistumisen hetkellä on todella hienoa. Painonnosto on hyvin herkkä laji, jossa pienetkin asiat ratkaisevat. Vaikka urheilija olisi huippukunnossa, voi silti tulla epäonnistuminen.

Kukkonen kertoo vahvuudekseen valmentajana ennakkoluulottomuuden sekä sen, että Janetten kanssa on uskallettu tehdä asioita eri tavalla kuin muut. Tämä on tuottanut tulosta ja jatkuvaa kehitystä. Taustalla on myös poikkeuksellisen lahjakas urheilija.

- Janette on nyt Euroopan mestari, mutta samalla tiedämme, että kehityksen pitää jatkua edelleen. Tavoitteena ovat Los Angelesin olympialaiset vuonna 2028.

Olympiakarsinnat alkavat syksyllä ja kestävät puolitoista vuotta. Järjestelmä on äärimmäisen kova, sillä vain maailman kymmenen parasta urheilijaa pääsee mukaan.

- Mahdollisuudet ovat hyvät, mutta se vaatii ennen kaikkea ehjänä pysymistä ja laadukasta harjoittelua. Karsinnat ovat armottomat, koska huippukunnossa täytyy pysyä käytännössä koko puolentoista vuoden ajan.

Kukkosen valmennusfilosofia rakentuu urheilijalähtöisyyden, tavoitteellisuuden ja pitkäjänteisen kehityksen ympärille. Hän korostaa välitavoitteiden merkitystä matkalla kohti suurempia unelmia.

- Urheilijoiden kanssa tärkeää on vahvistaa uskoa omiin kykyihin ja auttaa ymmärtämään, että suuretkin tavoitteet saavutetaan askel kerrallaan. “Norsu syödään pala kerrallaan”, Kukkonen kiteyttää.

Apurahauudistus tukee huippu-urheilua, mutta valmentajien asema huolettaa

Suomalaisen huippu-urheilun apurahajärjestelmää uudistettiin tänä vuonna siten, että tukea maksetaan aiempaa harvemmalle urheilijajoukolle, mutta suurempina summina. Apurahat kohdennetaan nyt kansainvälisellä huipputasolla oleville sekä huipputason potentiaalia omaaville urheilijoille. Muutos osui erityisen hyvin Ylisoinille, ja Kukkonen kiittää uudistettua järjestelmää.

- Apurahajärjestelmää on uudistettu urheilijan näkökulmasta hyvään suuntaan. Se mahdollistaa ammattimaisen harjoittelun, jota tällä tasolla tarvitaan.

Samalla hän nostaa esiin valmentajien tilanteen ja toivoo siihen parannuksia. Kukkosen päätyö on valtiolla, jossa hän työskentelee rikosseuraamusesimiehenä vankilassa.

- Toivon, että myös valmentajien taloudellista tukea kehitettäisiin. Moni valmentaja joutuu tekemään muita töitä rahoittaakseen elämisen ja kilpailumatkat.