Suurin jääkiekon MM-kultahuuma Suomessa on jo hiukan tasaantunut. Leijonien päävalmentaja Antti Pennanen on maailmanmestaruuden jälkeen ollut onnellinen ja kiitollinen.

– Parhaiten tunnetilaani kuvaa sana levollinen, Pennanen sanoo.

Askelmerkit Leijonien menestykselle luotiin jo kuukausi ennen MM-kisoja, kun Leijonat kokoontui joukkuepalaveriin Vierumäen leirillä. Pennasen tekemän esityksen avaussivulla luki: ”Haluamme voittaa maailmanmestaruuden.”

– Minulle on ihan eri asia haluta kuin tavoitella jotain. Haluaminen vie pakon pois ja tuo tilaa, Pennanen perustelee sanavalintaansa.

Hyvissä ajoin oli tiedossa, että Suomi saa MM-kisoihin todella nimekkään joukkueen, joka on yksi suurimmista mestarisuosikeista turnauksessa.

– Ruotsin EHT-turnauksessa syntyi vahva luottamus joukkueen tekemiseen. Sen jälkeen tiesin, että pelimme riittää hyvään menestykseen, kun saamme sen parhaimmilleen oikeaan aikaan.

Pennasen tehtävänä oli johtaa joukkuetta ja näyttää peli kerrallaan, että Suomi pystyy olemaan kaukalossa parempi kuin vastustaja. Pennasen turnausvalmentamisessa on paljon samaa ajatusta kuin Leijonat kolmeen MM-kultaan luotsanneella Jukka Jalosella, jonka joukkueelle lanseeraama slogan kuului: ”Kun aika on”. Se viittasi siihen, että kaikki joukkueen jäsenet saavat itsestään parhaan irti otteluissa, muuten otetaan rennosti.

”Vain tämä hetki on se, mitä voi pelata ja elää”

Pennasen yhtenä ajatuksena MM-kisoissa oli saada joukkue valmennettua otteluissa flow-tilaan, olemaan läsnä ja pysymään oikeassa mielentilassa pelin alusta loppuun.

– Joukkueessa oli niin hyviä pelaajia ja hyvä ilmapiiri, että luotin siihen, että he pystyvät tekemään parhaan ratkaisun, mitä pelitilanne milloinkin mahdollistaa. Uskon pelin valmentamisessa, varsinkin turnauksen aikana, että vähemmän on enemmän.

– Lisäksi se luo tilaa urheilijan omalle sisäiselle oppimiselle enemmän, kun hän ei saa jatkuvasti ulkoapäin tulevia vinkkejä ja neuvoja. Tämä tapa saattaa lisätä myös luottamuksen ja vastuun tunnetta, jotka ovat keskeisiä elementtejä esimerkiksi kehittymisessä.

Pennanen antoi pelien aikana pelaajille vain yleisiä ohjeita sovitusta yhteispelin raameista.

– Olen kokenut niin, että jos vie pelaajia liikaa sinne tietoisen ajattelun puolelle analysoimaan omaa suoritustaan, se saattaa hidastaa tekemistä. Flow-tilassa analysointi, kontrolli ja mielipidekeskus ovat pois päältä. Se mahdollistaa erittäin nopean ja korkealaatuisen tekemisen, Pennanen perustelee toimintatapaansa.

– Joskus ajatellaan, että flow-tila on tiedostamatonta, vaikka se on hyvin korkean tietoisuuden tila. Urheilija on tietoinen, mutta se tietoisuus on niin nopeaa, että sitä on vaikea sanoittaa. Flow-tilassa ihminen on vähän kuin edellä aikaa. Kun pelaaja saavuttaa tämän, hän on parhaimmillaan.

Pennasen mukaan flow-tila on keskittymisen, tekemisen ja läsnäolon yhdistelmä.

– Se ei ole mitään noista yksistään vaan kaikkia niitä. Esimerkiksi läsnäolo sekoitetaan joskus keskittymiseen. Läsnäolo on läsnäoloa ja keskittyminen on keskittymistä. Se mikä on merkille pantavaa, että olemista eivät rasita esimerkiksi häpeä menneestä tai ahdistuminen tulevasta.

– Täytyy olla tietoinen, missä mieli vaeltaa. MM-kisoissa yritimme auttaa pelaajia löytämään tilan, jossa mielipidekeskus on pois päältä – ja jossa tulevaisuuden epävarmuudet kohdataan mielipiteinä, koska niitähän ne ovat.

– Vain tämä hetki on se, mitä voin pelata ja elää, Pennanen sanoo.

Vahva tuki ja luottamus toi rentoutta olemukseen

Maajoukkueen päävalmentajana syksyllä 2024 aloittanut Pennanen sai ensimmäisellä kaudellaan paljon kritiikkiä yleisestä kehonkielestään ja esiintymisistään haastattelutilanteissa. Sveitsissä aitiossa nähtiin kuin uudestisyntynyt mies – rennompi, rauhallisempi ja hyväntuulisempi.

– Pystyin olemaan oma itseni, kun sain toimia koko ajan, kuten itse parhaaksi näin. Tunsin, että minulla on vahva tuki joka suunnasta ympärilläni. Pystyin luottamaan jokaiseen jäseneen valmennustiimissä sataprosenttisesti, että he hoitavat sovitusti oman osuutensa.

– Johtajalle on tärkeää, että voi luottaa siihen, mitä selän takana tapahtuu.

Johtavat pelaajat Aleksander Barkov ja Mikael Granlund pitivät huolta, että myös kopissa oli koko ajan kaikilla hyvä olla.

– Nämä pelaajat eivät koskaan laittaneet muita vaikeaan tilanteeseen, vaan päinvastoin halusivat nostaa muita, jos sellaiselle tarvetta oli.

Lopulta Leijonat sai täyttymyksensä, kun Suomi kaatoi MM-finaalissa Sveitsin Konsta Heleniuksen jatkoaikamaalilla 1–0.

– Olin vain tosi iloinen, Pennanen kuvailee ensimmäiset tuntonsa maailmanmestaruudesta.

Pennanen halasi kaikki vaihtopenkillä, meni jäälle ja onnitteli kaikki pelaajat vuorotellen.

– Jokaiselle sanoin jotain pientä. Sen jälkeen siirryin sivummalle nauttimaan.

Mukana tarinassa, joka vaikuttaa muihin

Leijonien palattua Suomeen ohjelmassa oli presidentin tapaaminen ja joukkueen esittäytyminen kultajuhlassa kymmenien tuhansien kannattajien edessä.

– Toimme hauskuutta ihmisten elämään. Sitä me Suomessa nyt tarvitsemme. Muistan miettineeni lavalla Paula Vesalan esittämän Finlandian aikana, että olemme nyt osa jotain suurempaa.

Pennanen sanoo, että pikkupoikana hän haaveili juuri tällaisten menestyshetkien kokemisesta, mutta vanhemmiten hän ajattelee eri tavalla.

– Kultamitalia paljon isompi asia on olla iso osa tarinaa, joka vaikuttaa muihin.

Pennasen nimi jää ikuisesti suomalaiseen kiekkohistoriaan Curl Lindströmin (1995) ja Jukka Jalosen (2011, 2019, 2022) jälkeen kolmantena päävalmentajana, joka pystyi luotsaamaan Leijonat MM-kultaan.

Tutun urheilusanonnan mukaan voittajilla on oikeat vastaukset tarvittaviin kysymyksiin. Yhteen kysymykseen Pennasella ei vieläkään ole varmaa vastausta.

– En minä eikä kukaan muukaan pysty varmaksi sanomaan, miksi me voitimme tänä keväänä maailmanmestaruuden.

Vastauksen puuttuminen ei kuitenkaan haittaa ketään. Se tieto riittää, että Leijonat oli paras joukkue MM-kisoissa 2026.

Lisää Antti Pennasen syvällisempiä ajatuksia valmentajuudesta ja valmentajana tulevaisuudessa toimisesta Valmentaja-lehden seuraavassa numerossa 4/2026.

Teksti: Jussi Heimo.