Urheilijan polulta valmentajaksi siirtyminen ei ollut Laamaselle alun perin selkeä päämäärä, vaan muotoutui luonnostaan vähitellen uran edetessä.

- Silloin kun vielä kilpailin, ei ollut selvää kuvaa siitä, että lähtisin valmentajaksi. Judon parissa työskentely kuitenkin kiinnosti ja opiskelin valmennusta Ranskassa oman urheilu-urani ohella. Askel valmentajuutta kohti oli siis jo otettu ja lopulta se tapahtui aika luonnostaan, Laamanen kertoo.

Laamanen asui ja harjoitteli Pariisissa viisi vuotta ennen kuin aloitti syksyllä 2021 Suomessa alle 18-vuotiaiden nuorten olympiavalmentajana. Vuonna 2025 hänet nimitettiin alle 23-vuotiaiden vastuuvalmentajaksi. Ulkomailla vietetyt vuodet kartuttivat hänen mukaansa erityisesti tietotaitoa, kansainvälisiä suhteita ja ymmärrystä erilaisten valmennusjärjestelmien toiminnasta, mikä on tuonut arvokasta näkökulmaa myös omaan valmentamiseen. Kokemukset ovat tarjonneet mahdollisuuden tuoda valmennukseen hyviä käytäntöjä ja osaamista, vaikka jokaisen maan järjestelmät ovatkin omanlaisiaan eikä kaikkea voi suoraan kopioida.

- Ymmärrys siitä, missä judon huippumaat menevät, miten siellä harjoitellaan ja miten asioita tehdään, on todella arvokasta, Laamanen tiivistää.

Alle 23-vuotiaiden vastuuvalmentajan tehtävää Laamanen kuvailee tärkeäksi tehtäväksi urheilijoiden tukemisessa siirtymisestä juniorivaiheesta aikuisvaiheeseen.

- Tavoitteena on nostaa junioreita aikuisten ryhmään ja tukea päävalmentajaa aikuisten edustusjoukkueen kanssa, hän sanoo.

Suomalainen judo on ollut vahvassa nosteessa viime vuosina ja menestystä on nähty myös alle 23-vuotiaiden EM-tatameilla. Tänä syksynä Louna-Lumia Seikkula saavutti Euroopan mestaruuden Moldovassa. Laamanen pitää menestystä osoituksena lajin kokonaisvaltaisesta kehityksestä:

- Meillä on tehty hyviä asioita oikein. Suomessa on hyvä valmennustiimi ja keskitettyä valmennusjärjestelmää on rakennettu jo useamman vuoden ajan. Tämä alkaa nyt tuottaa tulosta. Tämä on myös merkki hyvän valmennuksen ja hyvien urheilijoiden yhteistyöstä.

Valmennusfilosofiastaan Laamanen kertoo, ettei se ole vielä täysin muotoutunut, mutta uskoo sen kehittyvän ajan ja tekemisen myötä. Valmentamisessa häntä motivoi ennen kaikkea urheilijoiden kehittyminen.

- Kyllä se tärkein motivaattori on urheilijoiden menestyminen – että he menevät eteenpäin sekä tatamilla että sen ulkopuolella, hän sanoo.

Palkitsevimpina hetkinä Laamanen mainitsee arvokilpailumenestykset, joihin liittyy valmistautumista ja paljon yhteistä työtä.

- Onhan se palkitsevaa, kun nuori saavuttaa arvokisamenestystä. Monen asian on täytynyt mennä oikein, että tavoite toteutuu.

Arjen tasolla iloa tuovat myös pienemmät, mutta merkitykselliset hetket:

- Kun urheilija esimerkiksi palaa tatamille pitkän poissaolon jälkeen tai tekee uuden ennätyksen esimerkiksi fysiikkatreeneissä. Niissä hetkissä on sellaista luonnollista riemua, hän toteaa.