Kaksi EM-mitalia suomalaiselle nyrkkeilylle

Kaivo-ojalle EM-hopea oli ensimmäinen aikuisten arvokisamitali, ja Umar palautti suomalaismiehet EM-mitaleille 20 vuoden tauon jälkeen. Kaden mukaan tulos on merkittävä suomalaiselle nyrkkeilylle.

– Kaksi mitalia merkitsee todella paljon. Nämä olivat ensimmäiset European Boxingin alaisuudessa järjestetyt aikuisten EM-kilpailut ja samalla ensimmäiset EM-kilpailut, joissa naiset ja miehet kilpailivat samoissa kisoissa. Tavoitteeksi oli asetettu mitali ja pistesija, joten kaksi mitalia on tuloksellisesti erittäin hyvä saavutus, Kade sanoo.

Kade korostaa, ettei menestys ole syntynyt hetkessä. Urheilijoiden kanssa on tehty pitkäjänteistä työtä yhdessä valmentajien kanssa. EM-kisoihin valmistautumisessa tärkeässä roolissa on ollut myös kansainvälinen harjoittelu.

– Kun tiedetään, että kansainvälisesti pitää pärjätä, niin kansainvälisesti täytyy myös harjoitella. Meillä on ollut oikeanlainen suunnitelma yhdessä valmentajien kanssa ja huippukunto on pystytty ajoittamaan oikealla tavalla, Kade kertoo.

Menestys tehdään yhdessä

EM-kisoissa Kade toimi Suomen joukkueenjohtajana. Hänen tehtävänään oli huolehtia käytännön asioista ja siitä, että urheilijat ja valmentajat pystyivät keskittymään olennaiseen.

– Oma roolini on hitsata ryhmä yhteen ja hoitaa sellaiset asiat, että joukkue pääsee keskittymään olennaiseen, Kade kuvailee.

Suomen EM-joukkueeseen kuuluivat Laura Myllymäki, Pihla Kaivo-oja ja Ismail Umar. Valmennuksesta vastasivat olympiavalmentaja Maarit Teuronen, Umarin henkilökohtainen valmentaja Petteri Jeskanen sekä Myllymäen henkilökohtainen valmentaja Kalle Tolonen, ja fysioterapeuttina toimi Eetu Autio.

Kaden mukaan tuttu tiimi ja hyvä joukkuehenki ovat tärkeitä myös yksilölajissa.

– Joukkueella on iso merkitys kokonaisuuteen. Jos haluamme menestyä joukkueena, meillä pitää olla sellainen kokoonpano, jossa ihmiset tulevat hyvin toimeen keskenään, tuntevat toisensa ja pystyvät luomaan hyvän joukkuehengen, Kade sanoo.

Arki ratkaisee

Valmennuspäällikkönä Kade pitää tärkeänä sellaisten olosuhteiden rakentamista, joissa urheilijat ja heidän valmentajansa voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Valmentajien kanssa suunnitellaan harjoittelua ja kilpailuja sekä arvioidaan urheilijoiden kehityskohteita.

– Arki ratkaisee sen, miten urheilija kehittyy pitkässä juoksussa, Kade kiteyttää.

Urheilijoiden päivittäisestä valmennuksesta vastaavat heidän omat valmentajansa. Kade pyrkii puolestaan tukemaan kokonaisuutta.

– Keskustelen paljon valmentajan kanssa siitä, missä urheilijan osalta mennään, mitä hänen kuuluu tehdä ja missä voin auttaa. Tämä on iso palapeli, ja kun palaset loksahtavat kohdalleen, meillä menee hyvin.

Katse tulevaisuuden urheilijoissa ja valmentajissa

Tulevaisuudessa Kade pitää tärkeänä laadukkaan ja turvallisen harjoitteluympäristön tarjoamista huipulle tähtääville urheilijoille sekä nuorten nyrkkeilyn eteenpäin viemistä ja kehittämistä. Kade nostaa esiin myös Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja Leena Paavolaisen, jolla on ollut keskeinen rooli liiton huipputoimintojen kehittämisessä.

– Olennaista on, että kasvatamme valmentajia ja jaamme osaamista mahdollisimman paljon myös seuroille. Meidän pitää luoda pohja ja kehittää valmentajien osaamista. Se on ydinsanoma, Kade sanoo.

Samalla Kade muistuttaa valmentamisen ilosta ja valmentajien omasta jaksamisesta.

– Ajattelemme helposti, että silloin kun menestytään, meillä menee hyvin. Mutta oikeastaan meillä menee hyvin silloin, kun lähdetään salille hymyssä suin ja lähdetään sieltä hymyssä suin. Tärkeintä on, että urheilusta saadaan iloa ja iloitaan sekä omasta että urheilijoiden kehittymisestä.