Valmentajauransa Tramm aloitti jo vuonna 1994 Virossa Otepäässä, jota pidetään maan epävirallisena talvipääkaupunkina. Alue tunnetaan vahvoista talviurheiluperinteistä ja erinomaisista olosuhteistaan, jotka vetävät puoleensa huippu-urheilijoita. Valmentajauralle suuntautumiseen vaikutti vahvasti oma sukulainen:

- Yksi sukulaisistani toimi Tarton yliopistossa maastohiihdon ja talvilajien professorina. Hän vaikutti vahvasti siihen, että lukion jälkeen lähdin opiskelemaan Tarton yliopistoon liikuntatieteitä, josta valmistuin liikuntatieteiden maisteriksi, Tramm kertoo.

Valmistumisen jälkeen työura jatkui Otepään urheilulukiossa ja myöhemmin Viron naisten maajoukkueen valmentajana. Kokemusta kertyi myös ampumahiihdon puolelta, jossa Tramm toimi maajoukkueen päävalmentajana sekä suksihuoltotiimissä. Vuonna 2014 Vantaalla järjestettyjen valtakunnallisten hiihtokilpailujen yhteydessä syntyi kontakti Vantaan Hiihtoseuran toimijoihin. Lopulta siirtyminen seuran päävalmentajaksi toteutui vuonna 2017.

Vantaan Hiihtoseurassa päävalmentajan rooli on laaja. Alkuvuosina Tramm työskenteli seuran kaikkien harjoitusryhmien kanssa aina nuorimmista hiihtäjistä veteraani-ikäluokkiin asti. Viime vuosina seuran toiminta on kehittynyt entisestään ja nuoremmilla ryhmillä on omat vastuuvalmentajansa. Tällä hetkellä Trammin päävastuullaan ovat 17-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat.

- Vantaan Hiihtoseurassa haluamme aktivoida nuoria lapsia 4–5-vuotiaista ihan sinne veteraani-ikäisiin saakka. Tämä kuvaa laajuutta niistä ikäluokista, joiden kanssa ollaan tekemisissä, Tramm toteaa.

Valmennustyön ohella Tramm on ollut aktiivisesti mukana myös suksien voitelussa kilpailuissa, sillä huoltotyö on olennainen osa lajia. Lisäksi Vantaan Hiihtoseura tekee yhteistyötä Sotungin urheilulukion kanssa, jossa järjestetään maastohiihdon valmennusryhmän toimintaa kolme kertaa viikossa.

Tramm on toiminut myös maastohiihtäjä Jasmi Joensuun henkilökohtaisena valmentajana vuodesta 2019 lähtien.

- Kun Jasmi on reissussa, teemme yhteistyötä paljon etäyhteyksin. Pyrimme kuitenkin järjestämään 5–6 kertaa vuodessa yhteisiä 3–4 päivän mittaisia harjoitusjaksoja. Harjoittelua on tehty myös keskivuoristoleireillä 2–3 viikon pätkissä, Tramm kertoo.

Valmentajana Tramm kuvaa itseään rauhalliseksi ja analyyttiseksi. Valmennuksessa korostuu monipuolinen lähestymistapa: tekninen, taktinen, fyysinen ja mentaalinen valmius kulkevat käsi kädessä. Yhtä tärkeänä hän pitää myös harjoittelun ulkopuolista elämää – palautumista, arjen valintoja ja kokonaiskuormitusta.

- Kahden tunnin harjoitukset ovat tärkeitä, mutta mitä tapahtuu harjoitteluiden ulkopuolella? Toimiiko urheilija harjoittelun vaikutuksia tukevalla tavalla vai niitä vastaan? hän pohtii.

Trammin valmennusfilosofia on rakentunut vuosien varrella useiden kansainvälisten huippuvalmentajien vaikutuksesta. Virolainen hiihtovalmentaja Laur Lukin opetti huomioimaan hiihtäjän yksilölliset ominaisuudet ja suhteuttamaan laji- ja tukiharjoittelun niiden mukaisesti. Norjan maajoukkueen entinen päävalmentaja Inge Bråten korosti historian tuntemista ja uteliaisuutta uusien ratkaisujen etsimiseen. Lisäksi Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Magnar Dalen painotti hallittujen riskien merkitystä huippu-urheilussa, kun taas saksalainen ampumahiihdon legenda Wolfgang Pichler tiivisti valmennuksen ytimen vaativaan, mutta selkeään ajatukseen: pitää harjoitella kovaa ja hyvin.

Valmentajana Trammia motivoi ennen kaikkea kehittymisen näkeminen – niin urheilijoissa kuin toiminnan rakenteissa. Erityisen merkityksellistä on nuorten into ja palo hiihtoa kohtaan, joka näkyy sääolosuhteista riippumatta.

- Kun näkee lasten ja nuorten tulevan treeneihin innolla, se antaa valtavasti energiaa ja luottamusta siihen, että tehdään oikeita asioita, hän kertoo.

Lopuksi hän nostaa esiin toiveen, joka koskettaa koko suomalaista huippu-urheilua: terveemmät urheilijat ja ehjät harjoitus- ja kilpailukaudet.

- Miten saisimme Suomessa urheilijoille lisää terveitä harjoituspäiviä, terveitä kisapäiviä ja kokonaisia kisakausia? Toivon, että tulevaisuudessa tähän löydetään yhä parempia ratkaisuja, hän summaa.