Koulutustukiraportti: EA Coaching Summit Series - Speed Festival

Viime lokakuun lopulla suuntasimme valmentajakollegani kanssa kohti etelää ja Italiaa, tarkemmin sanottuna Bergamoon. European Athletics (EA) Coaching Summit Series -seminaarisarjaan kuuluva kaksipäiväinen pikajuoksuvalmentajille suunnattu Speed Festival järjestettiin Bergamon yliopistolla. Seminaarissa oli luvassa 13 sessiota nopeuden äärellä, sekä perinteistä luennointia että demoja. Etukäteen itseäni kiinnostivat eniten Noah Lylesin fysioterapeutin ja apuvalmentajan Jo Brownin luennot lähdöstä sekä jalkaterän ja lantion biomekaniikasta, samoin kuin Håkan Anderssonin luennot voimasta. Jälkikäteen voin olla samaa mieltä.

Kuulijoita oli saapunut kahden päivän aikana paikalle noin kolmesataa, joista noin puolet Italiasta ja puolet muualta Euroopasta. Mukana oli myös muutama osallistuja muualta maailmasta. Seuraavana lyhyt kooste osasta luentoja.

Dr. Jo Brown puhui kineettisestä ketjusta jalkaterän ja lantion välillä. Hän näki erityisen kriittisenä jalkaterän ja lantion välisen dynaamisen yhteyden (foot-pelvic connection). Jalkaterä ottaa ensimmäisenä vastaan törmäyksen maahan, josta voima välittyy ylöspäin ja joka pitää pystyä vartalolla hallitsemaan. Tähän luentoon liittyen meille pidettiin myös demo-osuus, jossa Brown esitteli jalkaterän voima- ja hallintaharjoitteita.

• Faskia: Sidekudosverkosto on kehon suurin aistinelin, jossa on 6–8 kertaa enemmän proprioseptiivisia hermopäätteitä kuin lihaksissa. Se koordinoi liikettä ja varastoi elastista energiaa.
• Lantion asento: Lantion etukallistus (anterior pelvic tilt) voi kieliä kireistä lonkankoukistajista tai selän ojentajista, mikä heikentää voiman välitystä ja lisää takareisivammojen riskiä.
• Jalkaterän rakenne: jalkapohjan lihakset jaotellaan neljään kerrokseen, joiden hallinta on kriittistä maakosketuksen jäykkyyden kannalta. Esimerkiksi 1. kerrokseen kuuluvat abductor hallucis ja flexor digitorum brevis.

Brown piti myös toisen luennon kiihdytysvaiheen ensimmäisestä 10 metristä, joita hän piti ratkaisevina. Hän piti erityisen tärkeänä voiman suuntausta ja askelpituutta. Tästä hän esitti jopa niinkin tarkan määreen, että 10 metriin on päästävä seitsemällä askeleella.

• Propulsio: Voiman suuntaaminen tehokkaasti toe-off-vaiheessa (varpaiden irrotus).
• Koordinaatio: Oikeiden "muotojen" (shapes) tekeminen ilmassa.
• Kontakti: Jalkaterän jäykkyys ja asento maakosketuksessa.
• Interventiot: Jos askeleet ovat liian pitkiä tai epäsymmetrisiä, kyseessä on usein voiman puute tai heikko mekaniikka, jota voidaan korjata esimerkiksi "wickets"- tai loikkaharjoitteilla.

Håkan Andersson oli toinen pääluennoitsija, joka luennoi kahteen otteeseen voimaharjoittelusta. Hän korosti, että samanlainen voimaharjoittelu ei sovi kaikille. Hän myös korosti voiman nopeusominaisuuksia ja suuntausta tärkeämpänä kuin voiman määrää. Maksimijuoksun vaiheessa tavoitteena on suunnata voimavektori mahdollisimman pystysuoraan jarrutusvaiheen aikana negatiivisen impulssin minimoimiseksi.

• Stiffnes (jäykkyys): Suorituskykyyn vaikuttavat järjestelmän yleinen jäykkyys, raajajäykkyys sekä lihas- ja jännejäykkyys.
• VBT ja flywheel: Nopeusperusteinen harjoittelu (VBT) parantaa urheilijan fokusta välittömän palautteen avulla. Vauhtipyöräharjoittelu (flywheel) taas mahdollistaa spesifisen eksentrisen kuormituksen eri nivelaistekulmissa.

Paolo Brasiliano puhui tekoälyn hyödyntämisestä urheiluvalmennuksessa. Teknologiaa voidaan hyödyntää valmennuksessa mittaamiseen, josta saadaan dataa. Dataa voidaan analysoida tarkemmin ja nopeammin tekoälyn avulla, joka voi löytää säännönmukaisuuksia, joita valmentaja ei itse havaitse tai ehdi etsiä. Tämän avulla voidaan esimerkiksi luokitella urheilijoita suorituskyvyn mukaan tai löytää juuri yksilölle sopivia mittareita. Teknologiaa ja tekoälyä ei voi kuitenkaan kuka vain hyödyntää, vaan siihen tarvitaan valmentajalta löytyvä asiantuntemus.

Tekoäly (AI) ei ole vain työkalu, vaan menetelmä, jolla automatisoidaan inhimillisiä älyllisiä tehtäviä. Valmennuksessa hyödynnetään kolmea pääasiallista koneoppimisen työnkulkua:

• Ryhmittely (Clustering): Datan ryhmittely samankaltaisuuksien perusteella, esimerkiksi urheilijoiden jakaminen suoritusprofiileihin.
• Luokittelu (Classification): Valmiiden kategorioiden (kuten suoritustaso) liittäminen dataan.
• Regressio (Regression): Tuntemattomien jatkuvien arvojen, kuten tulevan suorituskyvyn, ennustaminen.
• Rajoitukset: Valmentajien on huomioitava datan laatu, laskennallinen vaativuus ja ennen kaikkea se, että tekoäly vaatii tuekseen lajikohtaista asiantuntemusta ("Coaches in the loop").

Riccardo Borzuola Rooman yliopistosta esitteli meille pinta-elektromyografian hyödyntämistä lihasaktivoinnin ajoituksen ja lihassynergioiden seuraamiseen. Tähän kuului luennon lisäksi demoesitys. Tärkein hyöty tästä hänen mukaansa on aktivoinnin ajoituksen johdonmukaisuuden ja trendien seurantaan, jolloin voidaan parantaa koordinaatiota ja ehkäistä vammoja.

• Ajoitus vs. Amplitudi: Valmennuksessa on tärkeämpää seurata aktivoinnin ajoituksen johdonmukaisuutta kuin raakaa voiman määrää (amplitudia), sillä se kertoo koordinaatiosta ja vammojen ennaltaehkäisystä.
• Trendien tulkinta: Yksittäiset piikit voivat johtua mekaanisesta häiriöstä. On seurattava suhteellisia muutoksia samalla urheilijalla eri harjoitusvaiheissa.

Gelindo Bordin esitteli meille kenkäteknologian kehitystä, miten juoksukenkien evoluutio on edenyt 1970-luvulta nykypäivään. Kenkiin on tullut erityisetsi hiilikuitulevyt ja reaktiiviset välipohjamateriaalit, joiden avulla kenkä palauttaa energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Jotta kenkä tekee tätä tehokkaasti, on neljän ehdon täytyttävä:

1. Vaikutuksen on oltava tuntuva.
2. Palautuksen on tapahduttava oikeaan aikaan.
3. Energian on palattava oikeassa kohdassa jalkaterää.
4. Palautuksen on tapahduttava oikealla taajuudella (yleensä 2–4 Hz välillä).

• Riskit: Hiilikuitulevyjen ylikäyttö voi johtaa pohjelihasten ylikuormitukseen, mikä lisää akillesjänteen tulehdusriskiä. Lisäksi jäykkä pohja rajoittaa jalkaterän luonnollista fleksiota.

Daniel Buttari puhui meille aitajuoksun data-analyysistä esimerkiksi Optojump-järjestelmän avulla, joka antaa valmentajalle dataa juoksusta kuten askelpituudesta ja frekvenssistä. Hänkin kuitenkin muistutti valmentajan asiantuntemusta, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää.

Yhteenvetona: Menestyksekäs nopeusvalmennus yhdistää vankan biomekaanisen ymmärryksen, teknologian tarjoaman datan ja valmentajan kyvyn soveltaa tätä tietoa yksilöllisesti urheilijan tarpeisiin.

Teksti ja kuvat: Juha Lehto

Artikkelin kirjoittaja Juha Lehto osallistui EA:n Coaching Summitin Speed Festival -tapahtumaan Italiassa marraskuussa 2025 ja sai Suomen Valmentajien koulutustukea osallistumiseen. Artikkeli on tiivistelmä hänen kuulemistaan esityksistä.