Kesäkuun valmentaja: Antti Haapakoski

24.6.2021

Antti Haapakosken valmennettava juoksi kesäkuun alussa Jyväskylän GP-kisassa historiaan Arto Bryggaren Los Angelesissa 1984 juokseman 110 metrin aitojen SE-ajan 13,35. Uudet SE-lukemat kirjattiin 13,31 Elmo Lakan nimiin ja hänen oma ennätyksensä parani kerralla 18 sadasosaa. Se on pika-aidoissa melkoisesti. Siinä perusteet Suomen Valmentajien kesäkuun valmentajavalinnalle.

Antti Haapakoski

Antti Haapakoski oli paras pika-aiturimme 1990-luvulla. Hän juoksi SM-kisojen mitalisijoille vuosina 1989 - 2001. Suomen mestaruuksia hän saavutti kaikkiaan kuusi. Nuorten Euroopan mestaruuden hän voitti 1989 ja maailmanmestaruuden 1990. Aikuisten arvokisamitaleille kansainvälisesti vauhti ei kuitenkaan riittänyt. Suomalaisten kaikkien aikojen aituritilastoissa Haapakoski sijoittuu tällä hetkellä kolmanneksi Lakan ja Bryggaren jälkeen ajalla 13,42.

Valmentajan uralle Haapakoski siirtyi osittain oman aktiiviuransa päättymisen aikoihin Erik Gustafssonin – aitajuoksija taustaltaan hänkin – ilmoitettua hänelle, että ”Sinä sitten rupeat valmentamaan”. Vuosina 2001-2007 Haapakoski valmensikin työn ohella omien sanojensa mukaan jotakin pientä, lähinnä alue- ja piirileireillä.

Joulukuussa 2007 Haapakoski teki sopimuksen pesäpallojoukkue Nurmon Jymyn fysiikkavalmentajan pestistä ja omat siivet alkoivat kantamaan paremmin. Joukkueiden valmennuksen lisäksi Haapakoski sai kokemusta myös kuntoprojektista, josta hän puhuu kunnioittavaan sävyyn, ja josta hän sanoo saaneensa valmentamiseen uusia ajatuksia ja näkemyksiä boxin ulkopuolelta. Suomen Urheiluliiton koulutuspolun käytyään Haapakoski valmistui 2008 Kuortaneen Valmentajan Erikoisammattitutkinnolta.

- Lihasaistimus minulla oli aiemminkin hyvää laatua, mutta esimerkiksi biomekaniikkaan olen saanut koulutuksen kautta vahvistusta.

Haapakosken ja Elmo Lakan yhteistyö alkoi 2016 ja kuluneen viiden vuoden aikana valmennuksessa on menty koko ajan eteenpäin. Haapakoski sanoo Lakan olevan urheilija isolla uulla. Lakka miettii tarkkaan valmennusta ja tekee kaiken niin hyvin kuin voi.

- Aitajuoksu on kova laji, sitä ei harrasteta. Aitajuoksun lähtö on raaka ja ensimmäisen 11,5 metrin aikana juoksijan on pitänyt jo saavuttaa 97% koko vauhdista. Loppu on sitä, että saat juostua joka aidan välillä saman määrän askeleita. Aitajuoksussa, kun teet yhden asian hyvin, se auttaa monessa muussa asiassa.

Kaksikko totesi tämän vuoden alkupuolella, että aidalle ponnistuksessa on vielä korjattavaa. Ponnistuksen parantamiseksi kehitettiin uudenlainen harjoitus, jossa ponnistus pakotettiin kuopaisevaksi ja tulosta alkoi syntyä jo kuukauden kuluttua. Yhden asian korjaaminen auttoi monessa asiassa.

Tällä hetkellä Haapakoski on päätoiminen valmentaja. Hän toimii Kuortaneella akatemiavalmentajana sekä osa-aikaisena SUL:n aitajuoksujen lajivalmentajana.

- Tokioon valmistautuminen jatkuu rauhallisesti siten, että koetetaan pysyä mahdollisimman terveenä, käydään kisoja sopivasti, pidetään valmistava leiri ja aloitetaan valmistautuminen, päättää Haapakoski lopuksi.

Menestystä kaksikolle Tokioon!