Urheiluseurojen merkitys esiin kuntavaalikeskusteluissa

17.5.2021

Urheiluseuroissa tapahtuvan liikunnan ja urheilun arvo on erittäin suuri ja urheiluseurojen toiminnan tukeminen kuntatasolla on tärkeää. Suomessa on arviolta noin 80000‒100000 urheiluvalmentajaa, joista vuonna 2019 tehdyn Valmentajakyselyn perusteella noin 90 % toimii urheiluseuroissa. Ammattivalmentajista, joita suurimpien arvioiden mukaan on noin 3200, 76 % toimii urheiluseuroissa. Valmentajat ovat keskeinen toimijaryhmä organisoidussa urheilussa, johon kaikkiaan osallistuu noin 1,8 miljoonaa suomalaista.

Suomen Valmentajat ja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL vaativat, että urheiluseuroilla tulee olla hyvät toimintaedellytykset ja olosuhteet kaikissa Suomen kunnissa. Ne luovat pohjan laadukkaalle toiminnalle ja mahdollistavat hyvän valmennuksen toteuttamisen. Urheiluseurojen tulee pystyä tukemaan sekä vapaaehtois- että ammattivalmentajien jatkuvaa osaamisen kehittämistä niin koulutuksin kuin ohjatun arkioppimisenkin kautta.

Valmentajakoulutusta urheiluseuroihin, jokaiseen kuntaan, on saatavilla. Lajiliitot, aluejärjestöt ja ammattitutkintojen järjestäjät tuottavat valmentajakoulutusta seurojen tarpeisiin. Suomen Valmentajien jatko- ja täydennyskoulutusta ja mentorointiosaamista on tuotavissa seuraympäristöihin joko verkon välityksellä tai läsnäolokoulutuksilla.

Urheilun merkitys ihmisten hyvinvoinnille on kiistaton. Hyödyt fyysiseen elämänlaatuun ja terveyteen on tiedostettu jo pitkään, mutta vaikutuksia psyykkiseen elämänlaatuun ja oppimiseen on tuotu vähemmän esille. Esimerkiksi viimeisin Reserviläisten toimintakyky -tutkimuksen raportti painottaa lapsuuden liikuntaharrastuksen yhteyttä psyykkiseen elämänlaatuun. Tutkimuksessa miehet, joilla psyykkinen elämänlaatu oli korkeampi, olivat kilpailleet joko seura- tai alueellisella tasolla. Voidaan olettaa, että seura- tai alueellisella tasolla kilpailleet ovat osallistuneet organisoituun urheilutoimintaan ja olleet ohjatun valmennuksen piirissä.

Suomen Olympiakomitean kuntavaalivaikuttamisen aineistot tuovat esiin, että valtaosa organisoidusta liikunnasta ja urheilusta on seurojen ja yhdistysten järjestämää ja kaikkiaan noin 35 % väestöstä osallistuu urheiluseurojen toimintaan. Samoin käy ilmi, että kunnan tuki mahdollistaa vapaaehtoispohjaisen liikunnan järjestämisen ja ohjaajien kouluttamisen. Vapaaehtoistyön arvo on mittava sekä kunnan, seuran että yksilön näkökulmasta. On myös huomioitava, että ammattilaisuus lisääntyy seuratoiminnassa. Ammattilaisuuden myötä syntyy uusia työpaikkoja, mutta samalla myös tarvetta esimerkiksi työnantajaosaamiselle.

Kuntalaisille tuotetun hyvän lisäksi urheiluseuratoiminnan taloudelliset hyödyt kunnille ovat mittavat. Tämä selviää konkreettisesti esimerkiksi jalkapallossa tehdystä UEFA SROI -tutkimuksen tuloksista. Päinvastaisesti tarkasteltuna liikkumattomuus aiheuttaa terveyshaittojen lisäksi kuluja kansantalouteen. Kuntakohtaisesti näitä voi tarkastella Suomen Olympiakomitean tekemän laskurin avulla.

Valmentajajärjestöt haluavat tällä viestillä tuoda muutamia näkökulmia esiin kuntavaalikeskusteluihin. Valmentajajärjestöt toivovat urheiluun liittyvän keskustelun vilkastuvan kuntavaalien lähestyessä ja haastavat ehdokkaita tuomaan urheiluun liittyviä arvojaan ja aikeitaan esiin. Niin ehdokkaissa kuin äänestäjissäkin on suuri joukko urheiluseuroissa valmentajina toimivia tai toimineita mukana. Tärkeimmät keskustelut käydään paikallisesti, mutta keskustelua voi tuoda myös julki osallistumalla Olympiakomitean #liikuntaehdokas-haasteeseen sosiaalisessa mediassa.

Lähteet:

Valmentajakysely 2019

Valmentajakysely 2019, päätulokset. Infograafi.

Valmentajakysely 2019, päätoimiset valmentajat. Infograafi.

Reserviläisten toimintakyky -tutkimuksen uutinen:

Tutkimus: Lapsuuden liikuntaharrastus heijastuu myös aikuisiän elämänlaatuun

Olympiakomitean kuntavaaliaineistot:

Kuntavaalit

Liikkumattomuuden kustannukset

Etsimme liikuntamyönteisiä kuntavaaliehdokkaita – #liikuntaehdokas -kampanja alkaa! 

Suomen Palloliiton tiedote jalkapallon taloudellisista hyödyistä:

Jalkapallon hyöty Suomen yhteiskunnalle on 1,25 miljardia euroa vuodessa – näin se syntyy