Valmentaa kuin nainen -hanke on syksystä 2013 lähtien luonut konkreettisia toimintatapoja, joiden avulla palloilulajeissa pyritään saamaan entiset naisurheilijat takaisin urheilun piiriin ja nykyiset pelaajat jatkamaan lajeissaan myös urheilu-uransa päättymisen jälkeen.
Hankkeen lähestymistapa on ollut alusta saakka se, että naispelaajien osaaminen pyritään saamaan lajin hyödyksi ja naiset saadaan ottamaan vastuuta valmentamisesta omissa lajeissaan. Hankkeen tavoitteena on ollut myöskin saada naisia osallistumaan aktiivisemmin muihinkin seura- ja liittotason kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Hankkeen myötävaikutuksella on syntynyt omia toimia naisjohtajien lisäämiseksi ja kouluttamiseksi, jonka vuoksi hanke on voinut keskittyä yhä selkeämmin valmennukseen liittyviin kysymyksiin.
Hanke on edennyt suunnitelmallisesti Suomen Valmentajat ry:n koordinoimana yhdessä palloilun lajiliittojen kanssa saaden opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillisavustusta toimiinsa. Vaikka hanke on sekä kiitelty että palkittu, on työ vielä kesken. Toimintatavat eivät ole lajeissa vakiintuneet siten, että hankkeen tavoitteet tulisi tulevina vuosina täytetyiksi perustoiminnan kautta. Tarvitaan yhä kohdennettuja toimia vauhdittamaan tasa-arvon kehittymistä palloilulajien valmennuksessa.
Verkostojen ja osaamisen vahvistamista
Kolmas ja suunnitelmien mukaan viimeinen hankekausi kestää vuoden 2019 loppuun. Hyväksi havaittuja toimia jatketaan ja lisäksi otetaan mukaan joitakin uusia toimia sekä uusia lajeja.
Alueellisia tapaamisia jatketaan siten, että alueille pyritään luomaan pysyviä valmentajaverkostoja. Aikaisempien toimien kautta syntyneiden alueellisten verkostojen vahvistaminen on yksi kolmannen hankekauden uusista painopisteistä.
Mentorointi on saanut hyvän aseman naisvalmentajien kehittämisessä jo joissakin palloilulajeissa, ja sen käyttöä on syytä jatkaa naisvalmentajien urien pidentämiseksi. Kokemukset mentoroinnista on aiempien hankekausien perusteella erittäin myönteiset. Suomen Valmentajat ottaa entistä enemmän roolia lajien tukena mentorointiprosessien linjaamisessa ja mentoreiden kouluttamisessa ja palkkaamisessa. Uutena toimena järjestetään koulutetuille mentoreille mahdollisuus verkostoitua keskenään ja saada jatkokoulutusta.
Hankkeen piirissä koetaan, että valmentajakoulutustaustalla on etenkin naisvalmentajille erittäin suuri merkitys. Tämän vuoksi Urheilijasta valmentajaksi -koulutusta (URVA) halutaan hyödyntää edelleen tukemassa siirtymistä pelaajasta valmentajaksi sekä kannustamassa jatkokoulutuksiin ja vaativampiin valmennustehtäviin. URVA koulutusta sidotaan entistä tiiviimmin väyläksi Valmentajan ammattitutkinnolle (VAT). Hanke edistää myös suoraan hankelajien naisten VAT-koulutuksiin osallistumista, mikäli hankkeella koetaan olevan ratkaiseva merkitys koulutukseen osallistumiselle.
Kokonaan uutena toimena hankekaudella järjestetään kommentaattorikoulutusta. Tämän koulutuksen tavoitteena on rohkaista ja valmentaa hankelajien naisia, etenkin valmentajia, ottamaan vastaan tarjouksia toimia asiantuntijoina lajien ottelulähetyksissä. Naiskommentaattoreiden niin selostamossa kuin studiossakin toivotaan lisääntyvän sekä naisten että miesten otteluissa.
Mukana hankkeessa ovat jo aiemmin olleet jalkapallo, käsipallo, ringette, salibandy, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, Suomen Valmentajat ja Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU. Yhteistyötahoina mukana ovat Suomen Olympiakomitea ja Suomen ammattivalmentajat SAVAL. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Mukana olevia lajeja aktivoidaan hyödyntämään aiempaa aktiivisemmin yhteisiä toimia. Lisäksi kokonaan uusina lajeina mukaan tulevat ultimate ja rugby. Kolmannella hankekaudella lisätään lajikohtaisuutta jo pitkään mukana olleiden lajien kanssa. Jalkapallo, jääkiekko, ringette, amerikkalainen jalkapallo ja pesäpallo toteuttavat joitakin laajempia lajikohtaisia toimia delegointisopimuksella hankkeen asiantuntemusta hyödyntäen.
Hankkeen toimia syksystä 2013 vuoden 2017 loppuun on koottu kuvakoosteeseen:
