Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Tällä sivustolla käytetään evästeitä
Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Evästeasetuksesi on tallennettu.
Tämän sisällön näyttäminen edellyttää seuraavan evästetyypin hyväksymistä: {category}.
Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 -selvitys alkaa
Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 -selvitys alkaa
8.9.2016
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toteuttaa syksyllä 2016 Valmentaminen ammattina Suomessa 2016 -selvityksen. Selvityksen yhteistyötahoja ovat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ja Suomen Valmentajat ry.
Kuva: KIHU
Tarkoituksena on tutkia, montako palkka- tai yritystuloa valmennuksesta saavaa henkilöä Suomessa on vuonna 2016. Lisäksi arvioidaan, millaisia muutoksia ammattivalmentajien määrässä ja työsuhteissa on tapahtunut vuosiin 2002 ja 2012 verrattuna. Vertailu perustuu näinä vuosina toteutettuihin vastaaviin ammattivalmentajaselvityksiin.
Aiempien selvitysten mukaan suomalainen valmentajakunta on ammattimaistunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuosien 2002 ja 2012 välisenä aikana ammattivalmentajien lukumäärä kasvoi reilulla 400 valmentajalla, noin 1200 valmentajasta 1600 valmentajaan. Lisäksi päätoimisten valmentajien määrä lisääntyi. Selvitysten mukaan suurin osa ammattivalmentajista työskenteli urheiluseuroissa. Tiedot valmentajien jakautumisesta eri organisaatioihin esitetään taulukossa 1.
Taulukko 1. Ammattivalmentajien lukumäärä ja työnantajat vuonna 2011. (Lähde: Valmentaminen ammattina Suomessa 2012.)
Työnantaja
Päätoimiset
Osa-aikaiset (yli 50 %)
Yhteensä
%
Lajiliitot ja piirit
159
62
221
13,8
Urheiluseurat
850
180
1030
64,4
Urheilulukiot ja
ammattioppilaitokset
121
10
131
8,2
Urheiluakatemiat
56
16
72
4,5
Urheiluopistot
48
25
73
4,6
Puolustusvoimat
2
3
5
0,3
Muut
63
5
68
4,3
Yhteensä
1299
301
1600
100
%
81,2
18,8
100
Suomalaisen huippu-urheilun strategisiin tavoitteisiin kuuluvat kansainvälinen menestys, korkeatasoinen osaaminen ja arvostettu urheilu. Tavoitteisiin sisältyy myös valmentamisen ja valmennusosaamisen kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Näitä ovat esimerkiksi:
Parhailla urheilijoilla on kansainvälisen vertailun kestävä päivittäisvalmennus ja toimintaympäristö.
Urheilijan polun eri vaiheissa on enemmän osaavia ammattivalmentajia.
Urheilijoiden ja valmentajien sosioekonominen asema on parantunut.
Vuoden 2012 ammattivalmentajaselvityksen jälkeen ammattivalmentajien määrää on pyritty lisäämään esimerkiksi palkkaamalla lisää Nuorten Olympiavalmentajia. Lisäksi urheiluakatemioiden toiminta on laajentunut viimeisen olympiadin aikana merkittävästi. Uudelle olympiadille lähdettäessä onkin aika selvittää, näkyvätkö toimintatavoissa tehdyt muutokset ammattivalmentajien määrissä ja työsuhteissa. Nyt tehtävä selvitys tuottaa siten tärkeää seurantatietoa suomalaisista ammattivalmentajista ja heidän merkittävimmistä työantajistaan.
Selvitystä varten tehdään kyselyt suurimmille valmentajia työllistäville organisaatioille: lajiliitoille, urheiluakatemioille, -opistoille ja -oppilaitoksille. Kysely lähetetään myös Suomen Ammattivalmentajat ry:n ja Suomen Valmentajat ry:n jäsenille. Kyselyihin toivotaan vastauksia 30.9.2016 mennessä.
Lisätietoja:
Tutkimusavustaja Maija Puska, KIHU, maija.puska@kihu.fi, 040 588 0255
