Valmentaa kuin nainen – tasa-arvoa seuratoimintaan -hanke 2026
Hankkeen tavoitteena on lisätä naisvalmentajien määrää urheiluseuroissa, tukea naisia valmentajan polulla ja edistää tasa-arvoista sekä yhdenvertaista toimintakulttuuria seuratyössä.
Aiemmat Valmentaa kuin nainen -hankkeet ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia lajiliittojen ja yksittäisten valmentajien tasolla. Nyt painopiste siirtyy seuratoimintaan. Mukaan valitaan 8–10 urheiluseuraa eri lajeista, jotka sitoutuvat noin vuoden mittaiseen kehittämisprosessiin vuoden 2026 aikana. Työpajojen ja konkreettisten toimenpiteiden avulla rakennetaan toimintamalleja, joilla tasa-arvoinen valmennuskulttuuri juurtuu pysyväksi osaksi seuran arkea.
Hankkeessa hyödynnetään tasa-arvon työkalua, joka kokoaa yhteen tutkittua tietoa ja hyväksi todettuja käytäntöjä valmennuksen tasa-arvon edistämiseksi. Tutustu työkaluun! Hankkeessa testataan sen käyttöä prosessimuotoisesti.
Seurahaku avautui marraskuussa 2025 ja mukaan valittavat seurat julkistetaan joulukuussa. Prosessit käynnistyvät alkuvuodesta 2026 ja hanke päättyy vuoden 2026 lopussa.
Suomen Valmentajat on saanut hankkeeseen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Mailapelien hankkeeseen yhdessä Suomen Valmentajien kanssa sitoutuivat Suomen Padelliitto, Suomen Pöytätennisliitto, Suomen Sulkapalloliitto, Suomen Squashliitto ja Suomen Tennisliitto. Lajiliittojen lisäksi hankkeen taustayhteisöinä olivat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.
Hankkeen päätavoite oli lisätä naisvalmentajien kokonaismäärää, ja erityisesti huippuvalmentajien määrää, sekä tukea ja luoda tukiverkostoa jo toiminnassa mukana oleville naisvalmentajille.
Päätavoitteeseen pyrittiin kahden näkökulman kautta:
Kannustettiin naisia lisäämään osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten koulutusten kautta joko valmentajina tai valmentajakouluttajina.
Tuettiin naisvalmentajien kiinnittymistä seuratoimintaan ja tasa-arvon edistymistä seuraympäristöissä.
Yksi hankkeen pääpainopiste oli kouluttaa ja tukea naisia huippuvalmentajina ja valmentajakouluttajina. Nykyisiä naisohjaajia ja -valmentajia kannustettiin osallistumaan 2. ja 3. tason valmentajakoulutuksiin sekä kansainvälisiin koulutuksiin. Lajiliittojen omien koulutusten lisäksi hankkeessa hyödynnettiin Suomen Valmentajien Urheilijasta valmentajaksi (URVA) -koulutusta. Sen avulla tuettiin siirtymistä urheilijasta valmentajaksi sekä kannustettiin jatkokoulutuksiin ja vaativampiin valmennustehtäviin.
Hankkeen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta paikallistasolla lisättiin seurailtojen avulla. Nykyisten naisvalmentajien osaamista, jaksamista ja lajin parissa pysymistä tuettiin mentoroinnin keinoin. Uutena toimenpiteenä perustettiin mailapelien lajiasiantuntijaverkosto, johon hankelajien tunnetuimmat naisvalmentajat kutsuttiin tukemaan hanketoimien suunnittelua ja toimimaan esikuvina hankkeen toimenpiteissä.
Kamppailulajien hankkeeseen yhdessä Suomen Valmentajien kanssa sitoutuivat Suomen Judoliitto, Suomen Karateliitto, Suomen Muaythailiitto, Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto, Suomen Nyrkkeilyliitto, Suomen Painiliitto, Suomen Painonnostoliitto, Suomen Taekwondoliitto ja Suomen Taido. Painonnosto teki hallinnollista ja toiminnallista yhteistyötä kamppailulajien kanssa ja oli siten mukana myös kamppailulajien hankkeessa. Lajiliittojen lisäksi hankkeen taustayhteisöinä olivat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea.
Hankkeen päätavoite oli lisätä hankelajien naisvalmentajien kokonaismäärää ja erityisesti huippuvalmentajien määrää sekä tukea ja luoda tukiverkostoa jo toiminnassa mukana oleville naisvalmentajille.
Päätavoitteeseen pyrittiin kahden näkökulman kautta:
Inspiroitiin entisiä tai urheilijan polun loppuvaiheessa olevia naisurheilijoita valmentajiksi.
Kannustettiin toiminnassa jo mukana olevia naisia laajentamaan osaamistaan ja tarttumaan uusiin haasteisiin; harrasteryhmiä ohjaavia naisia kannustettiin siirtymään valmentajiksi ja nykyisiä kilpaurheilijoiden naisvalmentajia rohkaistiin hakeutumaan huippuvalmentajiksi.
Kamppailulajit olivat tiivis lajiryhmä, joka viimeisen kymmenen vuoden aikana oli tehnyt useita yhteistyöhankkeita. Varsinkin koulutusten järjestäminen yhdessä oli tuottanut hyviä tuloksia. Koulutus oli keskeisessä roolissa myös nyt. Hankkeen kautta pyrittiin kouluttamaan aiempaa enemmän naisia lajikoulutusten 2. ja 3. tasoilla sekä muun muassa Urheilijasta valmentajaksi -koulutuksessa. Naisvalmentajille koulutettiin myös mentoreita ja heitä tuettiin mentorointiryhmissä.
Koulutusten lisäksi järjestettiin kaikille avoimia alueellisia matalan kynnyksen tapahtumia kamppailulajien kilpailuiden ja muiden tapahtumien yhteydessä. Tilaisuuksien tarkoituksena oli esikuvien tarinoiden ja asiantuntijoiden johdattelemana houkutella lisää naisvalmentajia valmentajan polulle sekä voimaannuttaa jo valmennuksessa mukana olevia. Myös seurat hyötyivät tilaisuuksien antamista näkökulmista siihen, miten naisia voitiin saada mukaan toimintaan.
Vastaavassa hankkeessa on menneinä vuosina toimittu monipuolisesti ja päämäärätietoisesti naisten määrän lisäämiseksi valmennukseen ja naisvalmentajien tukemiseksi joukkuepalloilulajeissa. Tämän työn jatkamiseksi osa hankkeen toimista kohdennetaan kamppailulajien ja painonnoston lisäksi myös palloilulajien naisille jatkossakin. Palloilulajeista mukana hankkeessa ovat olleet jalkapallo, käsipallo, ringette, salibandy, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, rugby, ultimate ja vammaisurheilun palloilulajit. Palloilulajien lajiliittojen osalta hankeyhteistyö päättyi vuoden 2019 lopussa.
