Ammattivalmentajien asemaa vahvistettava

23.12.2022

Valmentajan työn ammattimaistumista Suomessa edistävät riittävät talousresurssit, oikeudenmukainen työsuhde, korkeatasoinen osaaminen, valmentajan työn arvostus ja päivittäisessä toimintaympäristössä tapahtuva toimiva yhteistyö. Samat tekijät vastakkaisessa merkityksessä ovat tekijöitä, jotka vastaavasti ovat valmentajan työn ammattimaistumista estäviä tekijöitä. 

Nuorten olympiavalmentajille vuonna 2022 toteutetussa laadullisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin valmentajan työn ammattimaistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä, sekä kysyttiin valmentajien perus- ja taustatietoja. Kysely lähetettiin 82 suomalaiselle nuorten olympiavalmentajalle, joille Suomen Olympiakomitea maksaa palkkatukea. Vastaus saatiin 54 valmentajalta, valmentajat ovat keski-iältään 42-vuotiaita ja edustivat maantieteellisesti kattavasti sekä joukkue- että yksilölajeja. 

Resursseja ja osaamista 

Sisällönanalyysillä käsitellyistä avoimista vastauksista pelkistetyt ja luokittelut vastaukset nostavat esiin selkeät pääluokat. Valmentajat kaipaavat työstään riittävää palkkatasoa, mutta ovat myös vastuullisesti huolissaan työnantajan resursseista ja taloustulevaisuudesta. Nuorten olympiavalmentajien palkan keskiarvo on 3625 €/kk, joka on samaa tasoa kuin Tilastokeskuksen mukaan keskivertosuomalaisen palkka 3685 €/kk. Palkan keskiarvo on suomalaisten mediaanipalkan yläpuolella, joka Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2022 on 2968 €/kk. 

Valmentajan työsuhteeseen liittyvät asiat ovat hyvin toimiessaan ammattimaistumista edistäviä tekijöitä, mutta niiden ollessa huonosti ne kääntyvät ammattimaistumista estäviksi tekijöiksi. Päivittäinen työaika, työn sisältö, työkuorma, työn ohjaaminen ja työnantajan tuki työhön sekä työsuhteen kesto vaikuttavat työmotivaatioon ja työssä viihtyvyyteen. 

Ammattiin valmistavat koulutuspolut ja korkeatasoinen valmennusosaaminen edistävät ammattimaistumista. Oman osaamisen lisäksi myös työnantajaosaaminen nousee valmentajien näkemyksissä merkittävään rooliin. Valmentajat näkevät myös päivittäisen toimintaympäristön, yhteistyön muiden valmentajien, asiantuntijoiden ja urheilijoiden välillä vaikuttavan työssä viihtymiseen ja osaamisen kasvuun. 

Jatkotoimia tarvitaan 

Edellä mainitut, itsestään selvätkin, tekijät vaikuttavat valmentajan työn arvostukseen ja niiden ollessa kunnossa ne lisäävät valmentajan työn ammattimaistumista ja mahdollisuuksia ammattikunnan kehittymiseen. Valmentajat nostavat myös itsearvostuksen merkittäväksi tekijäksi, jolla oman ammattikunnan kasvua voidaan edistää. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2020 työsuhteessa olevia valmentajia ja toimitsijoita oli 3145. Vastaava luku vuonna 2012 oli 994 ja vuonna 2016 se oli 1970, eli ammattikunta kasvaa tasaisesti. 

Selkeitä koulutuspolkuja valmentajan ammattiin ja päivittäistä työssä oppimista pitää edelleen kehittää ja päätoimisten valmentajien merkitystä vapaaehtoisvalmentajien rinnalla korostaa. Ammattivalmentajat ja valmennusta vapaaehtoisesti tekevät eivät sulje pois toisiaan, sillä molempia tarvitaan. Työelämän tarve voidaan osoittaa ja työnantajapooli monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Työantajaosaamista voidaan kehittää ja auttaa työnantajia ymmärtämään valmentajan työn sisältöjä ja tärkeyttä laadukkaan toiminnan mahdollistajina. Liikunnan ja urheilun rahoitus niin valtiollisesti, kunnallisesti kuin kotitalouksienkin osalta on 

haastavassa taitekohdassa ja tulee määrittelemään myös valmentajan työpaikkojen tulevaisuutta. Valmentajan työ on ihmissuhdetyötä ja tehtävänä on auttaa urheilijoita ja joukkueita, joten valmentajien työaika tulee keskittää tähän työn kirkkaimpaan ytimeen ja antaa siihen työhön maksimaalinen tuki. 

Osaamiseen kannattaa panostaa, se ei mene pois muodista. Korkeatasoisen osaamisen seurauksena syntyy kehittymistä, laadukasta tulosta, vastuullista toimintaa ja työn arvostusta. Näiden seurauksena esillä voidaan pitää urheiluvalmennuksen positiivia puolia ja nämä kaikki ovat edellytyksiä laajemmalle valmennuskulttuurin muutokselle ja ajassa elämiselle. Pidetään urheilu ilon puolella! 

Antti Paananen
Johtaja, osaaminen ja toimintaympäristöt Suomen Olympiakomitea / Huippu-urheiluyksikkö 

Tämän blogin lähdeaineistona on käytetty Antti Paanasen tekemää opinnäytetyötä Valmentajan työn ammattimaistumista edistävät ja estävät tekijät Suomessa. Opinnäytetyö on tehty vuonna 2022 Lapin Ammattikorkeakouluun osana liikunnan ja urheiluvalmennuksen ylemmän ammattikorkeakoulutututkinnon asiantuntijaopintoja.