Teksti: Laura Andelin
Camilla Knight, Professor Swansea University
Seminaarin ensimmäisenä puhujana aloitti Swansean yliopiston professori Camilla Knight, joka on keskittynyt erityisesti lasten ja nuorten urheilun tukemiseen vanhempien kanssa tehtävän työskentelyn kautta. Camilla nosti esityksessään esille, kuinka suuri vaikutus vanhempien vuorovaikutuksella on lasten kehitykseen, sekä urheilukentällä että sen ulkopuolella. Vanhempien kyky kommunikoida, sanallistaa ja kommunikoida lapsensa kanssa yhdessä koetuista tilanteista on keskeinen osa lapsen kasvun tukemista.
Vanhempien tuen kannalta keskeistä on, että vanhemmat kokevat saavansa tukea lapsilleen, vertaistukea itselleen sekä kokemuksen siitä, että seura tukee lapsen kehittymistä. Psyykkisen valmennuksen näkökulmasta vanhempien, lasten ja valmentajien välisen kommunikaation tukeminen on tärkeää mm. lyhyiden keskusteluiden, yhteisten tapaamisten ja muun positiivista, vuorovaikutusta tukevien työskentelymuotojen avulla.
Nils Thomsen, Sports psychology consultant
Nils Thomsenin esitys keskittyi Red Bull Akatemian työskentelymallin esittelyyn sekä työskentelyyn huippu-urheilijoiden kanssa. Työn keskiössä oli prosessit, ei lopputulos. Keskeisinä menetelminä työssä käytettiin henkilökohtaisia tapaamisia, ryhmätapaamisia, urheilupsykologin sekä psyykkisen valmentajan kanssa työskentelyä. Kausityöskentelyn rakentaminen on edennyt vaiheittain sekä kentällä että sen ulkopuolella. Työskentelyn rakentumista on helpottanut suuren kuvan luominen visuaalisesti, konkreettisesti mm. kausisuunnitelman sekä työkirjan avulla.
Thomsen nosti esityksessään esiin myös työnrooliin kuuluvia haasteita mm. datan keruun, näytön, raportoinnin ja realististen odotusten näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta keskeistä olisinkin määritellä, viestiä ja lisätä ymmärrystä kentälle, seuroihin ja joukkueisiin siitä, mitä urheilupsykologisen ja psyykkisen valmennuksen ammattilaiset tekevät ja tavoittelevat työssään. Tällaisen laadukkaan informaation lisääminen lisäisi kaikkien alan ammattilaisten työn sisällön ymmärrystä ja vuosien myötä myös laadukasta kehitystä.
Paneelikeskustelu – miesten telinevoimistelun maajoukkue - Riku Autio, Oskar Kirmes, Timo Holopainen
Paneelikeskustelun ensimmäinen kysymys johdatti ajatukset suoraan seminaaripäivien teeman ympärille. ”Mikä merkitys yhteistyöllä on ollut joukkueessanne?”, kysyi paneelikeskustelun vetäjä Markus Arvaja. ”Suuri ja sanana merkittävä. Kyseessä on yksilölaji, mutta kehitys tehdään yhdessä”, kertoo Kirmes. ”Luottamuksen rakentaminen on kaiken keskiössä”, Autio lisää. ”Yhteistyössä on voimaa”, summaa Timo Holopainen. ”Hyvä esimerkki hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä on esimerkiksi nuoren urheilijan loukkaantumiskierteen jälkeinen kilpailemiseen palaaminen”, Autio mainitsee.
”Ryhmähengen ja vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen rakentaminen nuorten urheilijoiden kehitys- ja valmennustyössä on keskeinen oma oppi”, kertoo Autio. ”Riku on esimerkillinen kapteeni ja kasvanut hienoksi johtajaksi”, mainitsee Holopainen.
”Valmennus- ja kehitystyön motivaation näkökulmasta mm. ulkomaalaiset huippu-urheilijat sekä heidän vierailut Urheassa ovat merkittävä osa ja tuntuu hyvältä”, kertoo Holopainen. ”Kukaan meistä ei omista koko totuutta” on lause, jonka hän nostaa esiin laadukkaasta vuorovaikutuksesta puhuttaessa. Laadukkaan vuorovaikutuksen elementtejä on vahvistettu psyykkisen valmentajan avulla. Riittävän laaja-alainen valmennusyhteistyö nouseekin pohdinnassa keskeiseksi menetystekijäksi.
”Kuinka varmistetaan valmennuksen kehittyminen oikeaan, samaan suuntaan?”, Arvaja jatkaa.
”Valitsemalla johtaja, joka vastaa asiasta. Mikäli ilmiöitä nousee esiin, niistä keskustellaan”, sanoo Holopainen. ”Keskustelu on ensiaskel siihen, mitä päätetään. Vasta sen jälkeen asiat viedään käytäntöön”, lisää Autio.
Loppua kohden ajatuksia viedään tulevaisuutta kohden, kun Arvaja tiedustelee: ”millaisena näette huippu-urheilun tulevaisuuden?
”Huippu-urheilu rakennetaan tulevaisuudessa vain yhteistyössä, laadukkaan ja osaavan tiimin kautta”, sanoo Holopainen. ”Team work is next to dream work”, lisää Kirmes. ”Vuorovaikutus on keskiössä. Olen oppinut mm. kysymään urheilijalta ”haluatko kuulla mielipiteeni?”. Tämä lisää urheilijan kykyä kuunnella ja säädellä myös omalta osaltaan tilannetta”, kertoo Holopainen.
Tanja Veikkola, liiketoimintajohtaja GSK
Tanja avasi SUPY:n toisen seminaaripäivän ja nosti esityksensä alussa esiin yhdessä tekemisen merkityksen. ”Työn merkityksellisyys, yhteen kuuluminen ja mahdollisuus vaikuttaa, ovat motivoitumisen keskiössä”, Tanja avasi. ”Tutkimusten mukaan tiedämme, että lähiesimies on suurin syy sille, miksi kukaan vaihtaa yritystä. Siksi GSK järjestää kaikille heille tuleville esihenkilöille oman koulutuksen, jonka keskiössä ovat yhtiön tavoitteet ja arvot.”
Tanja nosti esiin sen, että inhimillinen esihenkilötyö on myös esimerkillä johtamista. ”Kun organisaatiomme johtaja lähetti sähköpostin, jossa pyysi aikaa ja ymmärrystä viiveille työtehtävien hoitamisessa isänsä kuolemansa vuoksi, näimme esimerkin, joka varmasti jäi monen mieleen”, Tanja kertoi. There is no I in the team, kiteytti hyvin sen, mistä onnistuneessa tiimityössä on kyse.
Kerttu Toivo, urheilulääketieteen tohtori UKK
Urheilulääketieteen erikoislääkäri Kerttu Toivo kertoi urheilijan verkostojen ja yhteistyön merkityksestä nuoren urheilijan mielenterveyden tukemisen näkökulmasta. Esityksen alussa Toivo esitteli nuoren urheilijan polkua, kehitysvaiheisiin liittyvää jaottelua sekä muistutti alaikäisen lapsen kanssa työskentelyyn liittyvästä eettisistä ohjeista sekä ilmoitus- ja vaitiolovelvollisuudesta. Kliinisen työskentelyn näkökulmasta nuorilla urheilijoilla (12-17v) ilmeni laajan tutkimuskatsauksen perusteella, jonkin verran mielenterveyden häiriöitä, joilta kuitenkin suojasi mm. positiivinen minäkäsitys, luotettavat ihmissuhteet sekä koettu saatu tuki. Toivo esitteli myös RED-S:s kyselyn tarkoitusta ja sisältöä sekä kuormituksen hallintaan liittyviä näkökulmia erityisesti kokonaiskuormituksen näkökulmasta. Kokonaiskuormituksella tarkoitetaan psykofysiologista ärsykettä, joka liittyy urheiluun liittymättömään kuormitukseen sekä harjoituskuormitukseen. Ylikuormittumisen varhainen tunnistaminen on toipumisen kannalta keskeistä.
Mitä nyt tehdään ja mitä voitaisiin vielä tehdä? Laajat komiteoiden, lajiliittojen ja asiantuntijatyöryhmien lausunnot ja suositukset tukevat yhteisten ja turvallisten reunaehtojen toteutumista. ”Tiedon levittäminen ja vanhemman mukaan ottaminen nuoren urheilijan aktiiviseen tukiverkostoon myös urheilun näkökulmasta, on erittäin tärkeää”, Toivo painotti.
Anni Halonen, lumilautavalmentaja, psyykkisen valmennuksen asiantuntija
Anni aloitti esityksensä kertomalla omasta taustastaan freestyle-lumilautailijan näkökulmasta. Oma historia urheilijana on heijastunut positiivisesti myös valmennustyöhön. ”Hei, huomasitko kuinka hyvin ländäsit tempun, koska treenattiin kyykkyä ja liikkuvuutta salilla”, Anni kertoo. Tämä esimerkiksi on oivalluttamista eli sitä, että urheilijaa autetaan oivaltamaan monipuolisen harjoittelun yhteyttä suoritukseen. Omat laajat verkostot ja kehittyminen urheilijasta valmentajaksi ja asiantuntijaksi on ollut merkittävä osa kasvua. Anni toimii tällä hetkellä psyykkisen valmennuksen asiantuntijaan Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa.
Anni nosti esiin esimerkkejä urheilijan psyykkisen hyvinvointiin liittyen sekä muistutti verkostojen ja yhteistyön tärkeydestä eri ammattiryhmien välillä. Suorituskyvyn kehittämisen näkökulmasta Halonen kertoi, että harjoitusten monipuolistaminen mm. itsearviointia hyödyntäen tuotti tuloksia ja paransi keskittymiskykyä. Oliko meillä hyvää pohdintaa? Oliko meillä hyvä päätös? -kysymykset ovat urheilusuoritusta analysoitaessa yhdessä psyykkisen valmentajan kanssa hyödyllistä. Näin pääsemme irti turhasta analysoinnista ja pystymme suuntamaan toimintaamme kohti määrätietoista analyysia sekä päätöksiä lyhyessäkin ajassa.
Anni Kärävä, olympiaurheilija
Anni Kärävä kertoi psyykkisen valmennuksen merkityksestä ja toteutumisesta omalla urallaan. Haastavan tilanteen keskellä työskentely psyykkisen valmentajan kanssa vahvisti kokemusta siitä, että urheilijalla on hallinta tilanteesta. Tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen, selkeiden tavoitteiden asettelu ja niiden sisällyttäminen mm. kilpailutilanteisiin, on lisännyt turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta myös kokemusta siitä, että ”minä pärjään, selviän ja osaan vaikka matka koostuu pienistä palasista uudelleen ja uudelleen”.
”Avoin ja rehellinen kommunikaatio on kaiken A&O. Jos minä en kommunikoi eteenpäin, minua ei voida auttaa”, Kärävä kiteyttää. ”Näiden asioiden kanssa ei voi koskaan olla valmis, aina tulee uusia asioita. Mutta jos olen kerran ymmärtänyt, että voin kehittyä mihin vaan, oivallan, etten anna koskaan periksi”, Kärävä pohti.
Seminaaripäivän päätti SUPY ry:n puheenjohtajan Laura Andelinin yhteenveto sekä muistutus päivän teemaan liittyen: ”suorituskyky ja menestys ovat onnistuneen yhteistyön lopputulos. Siksi on tärkeää ymmärtää, että yhteistyö ei ole laadukkaan kehittymisen lisäarvo – se on edellytys”.
Yhden lauseen oivallukset – ota nämä vinkit mukaan seminaarista arkeesi!
- Camilla Knight: nuoret urheilijat voivat paremmin jos vanhemmat kokevat saavansa tukea sekä lapsilleen että vertaistukea itselleen.
- Nils Thomsen: työn keskiössä ovat prosessit, ei lopputulos. Konkreettinen kausisuunnitelma luo struktuurin, joka vahvistaa usein suorituskykyä.
- Miesten telinevoimistelun maajoukkue - Autio, Kirmes & Holopainen: huippu-urheilu rakennetaan tulevaisuudessa vain yhteistyössä, laadukkaan ja osaavan tiimin kautta. Team work is next to dream work.
- Tanja Veikkola: Työn merkityksellisyys, yhteen kuuluminen ja mahdollisuus vaikuttaa, ovat motivoitumisen keskiössä. There is no I in the team.
- Kerttu Toivo: Laadukkaan tiedon levittäminen ja hyödyntäminen nuoren urheilijan arjessa on kaikkien yhteinen tärkeä tehtävä.
- Anni Halonen: Oliko meillä hyvää pohdintaa? Oliko meillä hyvä päätös? Nämä kysymykset vähentävät turhaa analysointia ja auttavat suuntamaan kohti laadukasta päätöksentekoa.
- Anni Kärävä: Näiden asioiden kanssa ei voi koskaan olla valmis, aina tulee uusia asioita. Mutta koska olen kerran ymmärtänyt, että voin kehittyä mihin vaan, oivallan, etten anna koskaan periksi.
SUPY – Suomen Urheilupsykologinen yhdistys on yksi Suomen Valmentajien kanssa toimivista valmentajayhteisöistä, jonka jäsenet ovat oikeutettuja Valmentajayhteisön henkilöjäsen -kategoriaan Suomen Valmentajissa. SUPY laskuttaa oman jäsenmaksunsa erikseen.
