Muutamia ajatuksia kurssilta:
"Joskus täytyy palata perusasioiden äärelle."
"Miksi-kysymys on kaikista raskain, mutta samalla kaikkein perustavanlaatuisin."
Kenestä on kyse?
Nimeni on Sonja Diaz. Olen entinen ammattisulkapalloilija ja nykyinen sulkapallovalmentaja. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja työskentelen tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Valmennan sivutoimisesti, ja olen toiminut nuorten liittoryhmävalmentajana vuodesta 2019.
Mikä on ADVANCE?
Sain kunnian tulla valituksi Badminton Europen järjestämään ADVANCE-valmentajakoulutukseen, jonka neljäs toteutus käynnistyi toukokuussa. Vuoden mittainen koulutus sisältää neljä lähijaksoa sekä henkilökohtaisen mentorin.
Koulutuksen tavoitteena on syventää valmentajien taktista, teknistä ja pedagogista osaamista sekä ymmärrystä huippuvalmennuksesta ja motivoivan harjoitteluympäristön rakentamisesta eri tasoisille urheilijoille.
Osallistujat valitaan haastattelujen perusteella. Mukaan valitaan valmentajia, joilla nähdään olevan kunnianhimoa, sitoutumista ja potentiaalia toimia vaativissa valmennustehtävissä eri puolilla Eurooppaa seuraavien 5–7 vuoden aikana.
Ensimmäinen lähijakso Holbækissa
Koulutus käynnistyi The RSL BEC High Performance Centre:ssa Holbækissa, Tanskassa, jossa tapasin 15 muuta valmentajaa eri puolilta Eurooppaa. Osallistujia oli muun muassa Skotlannista, Espanjasta, Alankomaista, Bulgariasta, Puolasta, Unkarista, Saksasta, Belgiasta, Virosta, Ruotsista, Englannista, Itävallasta ja Brasiliasta. Kouluttajat tulivat Tanskasta, joka on Euroopan johtava sulkapallomaa.
Ensimmäisen lähijakson aikana perehdyimme konstruktivistiseen oppimiseen (constructivist learning), sosiaaliseen oppimiseen (social learning) sekä behavioristiseen oppimiseen (behavioral learning). Harjoittelimme, miten näitä oppimisteorioita voidaan hyödyntää käytännön valmennuksessa.
Samalla heräsi paljon kysymyksiä myös omasta valmentamisesta. Valmennanko tietyllä tavalla vain siksi, että toistan itse oppimaani mallia? Jos minua on valmennettu tietyllä tavalla, käytänkö samaa lähestymistapaa siksi, että pidin siitä itse vai siksi, etten ole koskaan pysähtynyt miettimään vaihtoehtoja?
Oppimisteorioiden lisäksi syvennyimme lajitaktiikkaan ja siihen, millaista teknistä lajiymmärrystä huipputason valmennus todella edellyttää.
Lähijakson jälkeen jokaisella oli mahdollisuus kahteen mentoritapaamiseen itse valitsemastaan aiheesta, minkä lisäksi järjestimme yhden pienryhmätapaamisen.
Viikon päätteeksi olin todella väsynyt. En muista, milloin minua olisi viimeksi haastettu näin paljon. Samalla olo oli kuitenkin ennen kaikkea kiitollinen. Joskus pitää ravistella oikein kunnolla, jotta voi tehdä tilaa uudelle ajattelulle.
Toinen lähijakso Vejenissä
Tällä viikolla pääsimme soveltamaan oppeja käytäntöön suunnittelemalla taktisia harjoitteita ja yhdistämällä ne oppimisteorioihin. Jokainen harjoitus purettiin osiin: mitä teimme, miksi teimme ja mitä halusimme pelaajien oppivan.
Mentori seurasi työskentelyämme jatkuvasti, ja jokaisen näyttöharjoituksen jälkeen käytimme runsaasti aikaa yhteiseen reflektioon.
Päivät olivat pitkiä. Noin kuusi tuntia syvennyimme taktiikkaan, kaksi tuntia pidimme näyttöharjoituksia, ja illat käytimme seuraavan päivän suunnitteluun.
Suunnittelussa jokainen yksityiskohta piti perustella:
- Mikä on harjoituksen teema?
- Miten sitä harjoitellaan?
- Miksi harjoitellaan juuri tällä tavalla?
- Mitä oppimisteoriaa hyödynnetään?
- Miten teoria näkyy käytännössä?
Näyttöharjoituksissa pelkkä huolellinen suunnittelu ei kuitenkaan riittänyt. Valmentajan piti pystyä reagoimaan nopeasti muuttuviin pelitilanteisiin. Harjoitusta ei voinut vain käynnistää ja toivoa sen korjaavan itse itseään, vaan pelaajan oppimista piti seurata ja ohjata aktiivisesti koko ajan.
Pidin tästä vaatimustasosta valtavasti ja haluan imeä siitä kaiken mahdollisen.
Huipulle tähtäävältä pelaajalta vaaditaan erinomaisuutta. Vaatiminen itsessään on helppoa. Paljon vaikeampaa on varmistaa, että myös minä valmentajana pystyn vastaamaan samaan vaatimustasoon. Siinä on mielestäni yksi huippuvalmennuksen tärkeimmistä kysymyksistä.
Mitä pelaajat ovat sanoneet?
Olen jo ehtinyt hyödyntää koulutuksessa oppimiani asioita omassa valmennuksessani. Muutama palaute valmennettavilta jäi erityisesti mieleen:
"Koin oppimisen iloa tänään."
"Harjoituksen tavoite oli selkeä."
"Oli motivoivaa, kun meitä haastettiin myös älyllisesti."
Tällä hetkellä tärkein tavoitteeni valmentajana on rakentaa harjoituksiin turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa yrittää, epäonnistua ja oppia. Vasta sen jälkeen voidaan keskittyä kaikkeen muuhun.
Teksti ja kuvat: Sonja Diaz
Artikkelin kirjoittaja Sonja Diaz osallistui Badminton Europen järjestämään ADVANCE-valmentajakoulutukseen ja sai osallistumiseensa Suomen Valmentajien koulutustukea. Artikkeli on tiivistelmä hänen kokemuksistaan.
